Väestön sisäiset erot viidenteen ydinvoimalaan suhtautumisessa ovat aiempaan tapaan suuret. Hanke saa huomattavasti enemmän ymmärtämystä miehiltä (63% kannattaa, 20% vastustaa) kuin naisilta (27%/44%). Vastakohtaisuus viestii siitä että rakentamispäätös on ollut selvästikin miesten mieleen mutta ei niinkään naisten [kuvio 5.].

Sukupuolen mukainen ero on ollut suuri seurannan kaikissa vaiheissa. Tätä havainnollistava aikasarja tuo esille itsepintaisen invarianssin. Miesten ja naisten asenne-etäisyys säilynyt käytännössä vakiona jo yli 20 vuoden ajan. Kun ydinvoiman kannatus koko väestön tasolla nousee tai laskee, muutos näkyy liki samanlaisena niin miesten kuin naistenkin keskuudessa. Sukupuolten asenteet eivät ole seurannan edetessä sen paremmin lähentyneet kuin loitontuneetkaan toisistaan, vaan kumpikin sukupuoli on tavallaan operoinut omalla tasollaan [kuvio 5b.].

Iän kohotessa kannanotot myönteistyvät jonkin verran. Tämänsuuntainen ikäriippuvuus on kuitenkin heikompi kuin useina edeltävinä vuosina, joiden tuloksia leimasi nuorempien ikäryhmien nuivuus. Ikäprofiilin tasoittuminen antaa viitteitä siitä, että nuoremmat ovat alkaneet hyväksyä - tai ainakin sietää - rakentamisratkaisun hieman aiempaa paremmin. Seurannan alkuvuosina ja vielä noin kymmenen vuoden takaisissa aineistoissa ydinvoimakannat eivät olleet juuri lainkaan ikäsidonnaisia.

Koulutustason kohotessa suhtautuminen myönteistyy miltei suoraviivaisesti. Joskin riippuvuus on sinänsä traditionaalinen, se näyttäytyy tämänkertaisessa aineistossa viime vuosia selvempänä. Akateemisesti koulutetut erottuvat ydinvoimamyönteisyydellään (61%) muista. Koulutustason yhteys on myös selkeän sukupuolisidonnainen ilmiö: miehillä ydinvoimamyönteisyys lisääntyy voimakkaasti koulutuksen kohoamisen myötä, naisten ydinvoimakannat ovat miltei koulutustasosta riippumattomia (ei kuviossa).

Ammatti- ja sosiaaliryhmistä ydinvoimamyönteisimpiä ovat johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt. Poliittisella kentällä kokoomuksen (74%) kannattajat erottuvat selvästi muista ydinvoimamyönteisyytensä vuoksi. Myös SDPn ja KESKn kannattajakunnissa hanke saa keskimääräistä enemmän tukea. Ydinvoimavastaisimpia ovat totuttuun tapaan vihreiden kannattajat. Täydentävänä tietona kuvion ulkopuolelta mainittakoon lisäksi, että ruotsinkielinen väestö vieroksuu ydinvoimaa suomenkielistä enemmän.