7.2. Väestöryhmittäiset huolestuneisuuserot

Tuloksia yksityiskohtaisemmin tarkasteltaessa löydetään useita huomionarvoisia riippuvuuksia. Keskeisin ja myös systemaattisin erottelija on sukupuoli. Naiset kantavat huolta kaikista tiedustelluista asioista miehiä enemmän. Suurimpana ero ilmenee ydinvoimaa koskevissa arvioissa. Mittava se on myös kun arvioitavina ovat (mm). sodat ja sotilaalliset konfliktit maailmassa, terrorismin uhka/sen leviäminen sekä erilaiset luonnonkatastrofit [kuvio 32.]. Kompakti kuva sukupuolten suhtautumiseroista saadaan kun ne esitetään pelkistetysti keskiarvojen erotuksina [kuvio 32b.].

Myös iällä on merkittävä yhteys moniin huoliin. Vanhuuden suuntaan voimistuvia huolia ovat mm. järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttama uhka, työpaikkojen pako halvan työvoiman maihin sekä vanhusten ja terveydenhuollon ongelmat maassamme. Nuorten arvioissa puolestaan korostuu suhteellisesti enemmän mm. fossiilisten polttoaineiden käyttö sekä ilmastonmuutos. Koulutustason mukaiset riippuvuudet kohdentuvat paljolti samoihin asioihin. Vähän koulutetut kantavat koulutettuja enemmän huolta mm. työpaikkojen paosta ja geeniteknologian käytöstä.

Ydinvoimakannan mukaiset erot osoittautuvat niin ikään merkittäviksi. Ydinvoiman kannattajat ovat vähemmän huolestuneita - paitsi ydinvoimasta,  jonka osalla ero luonnollisesti on huikea - lähes kaikista tiedustelluista asioista. Ainoa poikkeus, ja samalla asia jota energiamuodon kannattajat ja vastustajat pelkäävät yhtä paljon, on maailmantalouden ajautuminen lamaan. Erityisen suureksi ryhmien etäisyys muodostuu mm. geeniteknologian riskejä ja erilaisia luonnonkatastrofeja arvioitaessa [kuvio 33.].

Geeniteknologia nousee esille myös huolten keskinäisiä riippuvuuksia tarkasteltaessa. Ydinvoimahuoli korreloi vahvimmin geeniteknologiaan (r = .45), mikä kertoo kyseisten huolten olevan ilmeistä 'sukua' keskenään. Molempien voi ajatella edustavan niistä huolestuneille jonkinlaista tuntematonta, ihmisen hallitsemattomissa olevaa ilmiömaailmaa, jotakin sellaista 'jota ei pitäisi mennä lainkaan sormeilemaan'. Huolten keskinäiset korrelaatiot kertovat myös niiden kumulatiivisesta luonteesta. Liki kaikki riippuvuudet ovat positiivisia eli mikäli henkilö kantaa keskimääräistä enemmän huolta jostakin asiasta, niin hän on todennäköisesti tavallista huolestuneempi myös toisista asioista.

Mikäli analyysiä jatketaan laskemalla huolimuuttujista kokoava, kokonaishuolestuneisuutta ilmaiseva summapistemäärä, sen todetaan olevan sidoksissa erilaisiin demografisiin ja sosiaalisiin tuntomerkkeihin. Sukupuoli ja ikä kombinoiden todetaan että suhteellisesti suurin 'huolikuorma' on vanhemmilla naisilla. Huolettomin puolestaan on nuori mies. Akateemisilla summa on väestön keskiarvoa alempi. Puoluekannan mukaan suhteellisesti kevein huolitaakka on kokoomuksen kannattajilla.