9.2. Sähkömarkkinoiden edut ja haitat

Omistajuuden ja regulaation ohella arvioitavana oli myös sähkömarkkinoiden toimivuuteen ja vaikutuksiin liittyviä näkökohtia. Aiempien mittausten mukaan markkinoiden yhteispohjoismaisuus on mielletty positiiviseksi asiaksi sikäli, että se turvaa sähkön saatavuutta. Riippuvuus muista maista on silti aina koettu epäsuotuisaksi asiantilaksi. Teesi 'Suomen tulisi olla sähköntuotannossaan omavarainen, vailla riippuvuutta kansainvälisen sähkökaupan suhdanteista'  tavoittaa neljän viidesosan (80%) tunnot. Osuus on yhtä suuri kuin vuotta aiemmin. Toive omillaan pärjäämisestä vahvistui vuosi vuodelta ja on nyt ollut kolmen mittauksen ajan korkeammalla kuin kertaakaan aiemmin. Toiveen toteutumista auttaa osaltaan rakenteilla olevan viidennen ydinvoimalaitoksen valmistuminen [kuvio 42.].

Uuden järjestelmän keskeisin koetinkivi on luonnollisesti sen vaikutus sähkön hintaan. Markkinakilpailun koettuja hintavaikutuksia luotaava seurantamittari tuo esille selkeitä kehityskulkuja. Epätavallisen eläväiseksi osoittautuneessa indikaattorissa nähdään jälleen uusi käänne. Nyt vain noin joka kuudes (16%) katsoo kilpailun alentaneen oman kotitaloutensa käyttämän sähkön hintaa. Asian kieltää useampi kuin joka toinen (59%). Tulos on koko seuranta-ajan tylyin. Ero aiempiin, vuosina 2003 ja 2006 saavutettuihin pohjalukemiin ei kuitenkaan ole suuri. Yhdessä kyseiset kolme ajankohtaa erottuvat aikasarjassa selvinä kritiikkihuippuina. Seurannan alussa arviot heijastivat vielä verraten positiivisia odotuksia. 2000-luvun alkuvuosina kilpailun myönteiseen vaikutukseen uskovien osuus vähentyi asteittain siten että kokonaismuutos ehti muodostua jo mittavaksi. Muutosten taustalta voidaan löytää paitsi muuttuvia tuntemuksia, myös muuttuvia tosiasioita. Arvioinneissa tapahtuneet käänteet ovat ilmeisessä yhteydessä paitsi sähkön hintaa koskevaan julkiseen keskusteluun, myös sähkön faktiseen hintakehitykseen. Aikasarjan näkyvimmät kritiikkipiikit löytyvät samoilta ajankohdilta myös Energiamarkkinaviraston hintatilastoista [kuvio 43.].

Sähkön hinnankorotusten yhteydessä kuultu puolustusteesi, jonka mukaan 'sähkö on Suomessa halvempaa kuin useimmissa muissa EU-maissa' herättää huomattavaa epätietoisuutta (52%). Asiaa totena pitäviä (22%) on hieman vähemmän kuin sen kiistäviä (26%). Tietämys asiasta - näin voidaan sanoa koska puntaroitavana on kansainvälisiin vertailutilastoihin perustuva fakta - on jopa jonkin verran vähentynyt edellisestä vuodesta. Parempikaan tietämys tuskin merkittävästi liennyttäisi kansalaisten tuntoja. Reagointeja herättävää jonkin asian arvioinnissa on siinä tapahtuneeksi koettu muutos, ei sen absoluuttinen tai suhteellinen taso [kuvio 44.].

Tuloksista saadaan myös kokonaisarvosana sähkömarkkinoiden toiminnalle. Kansalaismielipiteen tuomio on nyt - kuten edellä esille tulleesta kasvaneesta kritiikistä voi ennakoida - pikemminkin langettava kuin vapauttava. Tätä koskeva teesi 'nyt kun sähkömarkkinoiden vapauttamisesta kilpailulle on saatu useiden vuosien kokemus, ratkaisun voidaan todeta olleen onnistunut' herättää ennen muuta epätietoisuutta (40%). Asian kieltäviä (40%) on kuitenkin kaksi kertaa enemmän kuin sen myöntäviä (20%). Jakauma on kriittisempi kuin vuotta aikaisemmin ja käytännössä samalla tasolla kuin vuonna 2006 saatu pohjakosketus. Jakauman liikahduksista ja kansalaisten kokemusten karttumisesta huolimatta vailla kantaa olevien joukko on pysynyt sangen suurena.. Näiden odottavalla 'antaas katsoa' -kannalla olevien tulevasta kannanmuodostuksesta riippuu, mihin suuntaan kansalaismielipiteen puntari painuu [kuvio 45.].