Tieteen ja tutkimuksen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa voi tuskin todeta mitään käyttämättä kuluneita ilmauksia. Tieteellisen toiminnan kytkös niin taloudelliseen, sosiaaliseen kuin kulttuuriseenkin kehitykseen on kaikin tavoin kiinteä. Tutkimus, sen perustana oleva koulutus, sekä seurauksena syntyvä osaaminen ja innovaatiot ovat maagisia sanoja, joiden puolesta todistaa jokainen juhlapuhuja, poliitikko ja asiantuntija.

Tieteen yhteiskunnalliseen merkitykseen nähden sitä koskevaa kansalaismielipidettä on tutkittu varsin vähän - käytännössä ei lainkaan. Jakaako ns. suuri yleisö yhteiskunnan ylätason näkemykset, vakuuttelut ja visiot? Mikä asema tieteellä ja tutkimuksella on väestön arvostuksissa ja asenteissa? Toimiiko tiedeyhteisö kansalaisten mielestä tuotteliaasti, tekeekö se turhaa, tuhlaako, ylipäätään taitaako se asiansa?

1.1. Tutkimuksen tarkoitus ja luonne

Käsillä oleva tutkimus pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. Raportti luotaa laajaan valtakunnalliseen kyselyaineistoon perustuen suomalaisten suhdetta ja suhtautumista tieteeseen. Koska tutkimus on luonteeltaan yleiskartoittava ja sillä on tietty pilottiluonne¹, kysymyksenasettelu on kaikkiruokaisen ahne. Periaatteena on pikemminkin saada useasta asiasta vähän tietoa kuin vähistä paljon.

Tarkastelun kohteena ovat erilaiset tieteellisen tiedon tuottamiseen, tasoon, tarpeellisuuteen ja tuotantoedellytyksiin liittyvät näkökohdat. Arvioitavina ovat niinikään tieteellis-teknisen kehityksen hyödyt ja riskit kuten myös tieteen moraali ja maailmankatsomukselliset näkökohdat. Mittarit kattavat kansalaisten tiedettä koskevat käsitykset, mielipiteet, arviot, arvostukset, asenteet, tulevaisuudenodotukset ja osin tiedotkin. Vaikka näkökulma on ensi sijassa kansallinen, tarkastelulla on kansainvälinen ja globaali viitekehys. Yksityiskohtaisemmin tutkimuksen kysymyksenasettelu käy ilmi raportin liitteenä olevasta kyselylomakkeesta (liite 1.).

Tutkimusote raportissa on leimallisesti empiirinen ja aineiston tuottamassa tiedossa pitäytyvä. Tekstissä ei määritellä mitä tiede on tai mikä on tai ei ole tiedettä. Nämä pohdinnat jätetään muihin esityksiin, sillä ne eivät mahdu eivätkä kuulu tarkastelun piiriin. Käsitteellisesti tutkimus operoi julkisen keskustelun ja median käyttämillä - väistämättä enemmän tai vähemmän väljillä - ns. arkikielen käsitteillä. Pyrkimyksenä on kuvata tilastollista aineistoa monipuolisesti ja varovaisesti etsiä tulkintoja tekijöiden välisille riippuvuuksille.

_________________________________________________

1 Vaikka aihetta on sivuttu joissakin yhteiskunnallisen asenneilmaston kartoituksissa (mm. EVAn raportit 1984-2001, World Values Survey 1996, 2000/Suomen Gallup Oy) maassamme ei (tiettävästi) ole toteutettu yhtään tiedeteemaan kohdennettua kansalaismielipiteen kartoitusta. Myös kansainvälisellä tasolla referenssiaineistoa on niukalti. Keskeisin ehkä on Eurobarometri, sen vuonna 1992 kerättyyn aineistoon perustuva teemaraportti Europeans, Science and Technology: Public Understanding and Attitudes (1994; EUR 15461).