2.2.2. Väestöryhmittäiset erot

Edellä tarkastellut koko väestön keskimääräistä suhtautumista koskevat tulokset kätkevät sisäänsä merkittävää väestöryhmittäistä vaihtelua. Jo sukupuoli separoi lukuja selvästi. Etenkin lääketiede ja geenitutkimus, mutta myös historian-/kulttuurintutkimus ja ympäristötutkimus kiinnostavat naisia enemmän kuin miehiä. Miehet puolestaan ovat näkyvästi naisia kiinnostuneempia tietotekniikasta sekä avaruustutkimuksesta ja jossain määrin myös uusista keksinnöistä ja tutkimustuloksista yleensä (kuvio 8.).

Kiinnostavimmaksi koetun tieteenalan, lääketieteen kehitystä seuraavat laajasti kaikki väestönosat. Toisin kuin useat muut alat, se vetoaa myös väestöryhmiin jotka eivät muutoin - koulutuksellisten resurssiensa, sosiaalisen asemansa tms. takia - ole erityisen tiedeorientoituneita. Iän kohotessa kiinnostuneisuus jopa kasvaa - mille voidaan löytää sinänsä inhimillinen selitys. Paitsi naiset yleensä, erityisen suurta kiinnostusta lääketieteen saavutuksiin osoittavat (onneksi) terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet (kuvio 9.).

Toinen keskeinen alue, tietotekniikkaan liittyvä tutkimus, jakaa kansalaisia huomattavasti enemmän. Kiinnostus sitä kohtaan kasvaa koulutustason kohotessa ja vähenee iän kohotessa. Eläkeläiset ovat - ja ehkä haluavatkin olla - asiasta etäällä. Alueelliset erot tietoteknisessä kiinnostuksessa jäävät verrattain vähäisiksi. Myös kuntakoon mukainen riippuvuus on - ehkäpä yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti - suhteellisen heikko (kuvio 10).

Kummankin tieteenalan kohdalla huomio kiinnittyy itsepintaisiin invariansseihin. Kiinnostus lääketieteen kehitystä kohtaan kasvaa asteittain iän myötä niin naisten kuin miestenkin keskuudessa; tämä tapahtuu kuitenkin siten, että sukupuolten ero säilyy samanlaisena kaikissa ikäryhmissä. Tietotekniikan kohdalla kaikki tapahtuu yhtä systemaattisesti, mutta käänteisenä (kuvio 11. ja kuvio 12.).

Muiden alojen osalta esitetään vain joitakin pelkistäviä huomioita (kaikkien tiedusteltujen tekijöiden lähempi tarkastelu veisi liiaksi tilaa, joten sitä ei suoriteta tässä). Kiinnostus ympäristöä koskevaan tutkimustietoon osoittautuu paitsi laajaksi, myös huomattavan tasaiseksi läpi koko väestön. Tulos on huomionarvoinen sikäli että etenkin aiempina vuosina vähättelevät, avoimen skeptiset asenteet olivat ominaisia joillekin väestöryhmille.

Geenitutkimuksen seuraaminen on yleisintä naisten, korkeasti koulutettujen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneiden keskuudessa. Historian- ja kulttuurintutkimus kiinnostaa eniten koulutetuimpia sekä humanistisen koulutuksen omaavia. Avaruustutkimus kiehtoo keskimääräistä enemmän miehiä, nuoria sekä teknis-luonnontieteellisen koulutuksen saaneita. Tiedepoliittisia kysymyksiä seuraavat lähinnä vain akateemiset (ei kuvioita).