3.2.2. Arviointien väestöryhmittäiset erot

Tieteen tilaa koskevien arviointien vaihtelurajat ovat melko vaimeat. Analyysin perusteella ei ole osoitettavissa tiedekielteistä tai edes voimakkaan varauksellista väestönosaa. Aivan yksimielisiä kansalaiset eivät luonnollisestikaan ole.

Sukupuolen mukaiset erot jäävät kokonaisuutena vähäisiksi. Miehet korostavat hieman enemmän mm. tutkimuksen hyödyllisyyttä, niin yhteiskunnan kannalta kuin kansalaisten arkielämänkin kannalta. Naiset puolestaan ovat hieman positiivisempia mm. lääketieteen tasoa ja tieteestä tiedottamista koskevissa arvioissaan (kuvio 31.).

Myös iällä on melko vähän (lineaarista) yhteyttä kannanottoihin. Selvimmät erot ilmenevät siinä, että nuoret arvostavat voimakkaasti teknologian tasoa ja ovat erityisen optimistisia tieteen tulevaa kehitystä kohtaan (ei kuviota).

Koulutus erottelee kantoja jonkin verran enemmän. Etenkin käsitykset teknologian tasosta, tieteen kyvystä tuottaa luotettavia tuloksia, tieteen riippumattomuudesta kuten myös moraalista myönteistyvät koulutustason kohotessa (kuvio 32a.).

Tiedeasioiden seuraaminen heijastuu verrattain selvästi, jos kohta myös luonnollisesti, tieteen tilaa koskeviin arviointeihin. Aktiivisesti seuraavat antavat kaikista osatekijöistä (pl. tutkimusrahoituksen riittävyys) paremman arvosanan kuin ei-seuraavat. Varovaisesti relaatiota voi tulkita niin että tiedettä koskevan tiedon lisääntyminen myönteistää suhtautumista siihen (kuvio 32b.).

Kiintoisaa on havainnoida myös miten luottamus tieteeseen instituutiona (ks. luku 3.1.) heijastuu tieteen tilaa koskeviin arviointeihin. Erittely osoittaa, että luottamus selittää - tai selittyy, tekijöiden kausaalinen järjestys on epäselvä - jonkinasteisesti kaikilla näkökohdilla. Sangen selvänä riippuvuus tulee esiin mm. tieteen riippumattomuutta ja moraalia koskevissa kannoissa (kuvio 33.).

Mikäli yleisarviota tieteen tasosta ('maamme tieteen ja tutkimuksen laatu ja taso yleisesti ottaen') tarkastellaan eri taustamuuttujien valossa, päädytään suureen samanmielisyyteen. Käsitys tiedeosaamisemme korkeasta tasosta läpäisee koko sosiaalisen struktuurin (kuvio 34.). Teknologian tasoa koskeva vastaava erittely muodostuu vieläkin yksipuisemmaksi - arviot ovat kauttaaltaan niin myönteisiä että niistä huokuu jo miltei omahyväisyyttä (kuvio 35.).

Tieteen tilaa koskevia arvioita tarkasteltiin myös faktorianalyysin avulla. Kuten tunnettua, menetelmän ideana on seuloa tekijälistasta esille yhteen kuuluvia (ja toisiaan hylkiviä) määreitä ja muodostaa näistä eräänlaisia 'tekijäkimppuja' eli faktoreita. Pyrkimyksenä on toisin sanoen selvittää, millä tavoin yksittäiset tekijät jäsentyvät harvalukuisemmiksi, mutta käsitteellisesti laaja-alaisemmiksi suhtautumistavoiksi.

Vaikka muuttujat faktoroituvat sinänsä hyvin vahvojen keskinäisten korrelaatioidensa vuoksi, analyysi tuottaa suhteellisen praktisen ja yllätyksettömän tuloksen jossa ei paljastu mitään suuria salaisuuksia. Käyttökelpoiseksi jatkotarkastelun kannalta osoittautuu mm. kaksidimensioinen rakenne, jossa toiselle ulottuvuudelle ryhmittyvät erilaiset tieteen laatua ja tasoa koskevat näkökohdat ja toiselle erilaiset tieteen etiikkaa ja moraalia sekä riippumattomuutta koskevat näkökohdat¹. Faktorit nimettiin rakenneosiensa perusteella 'tieteen osaamistasoksi' ja 'tieteen eettiseksi tasoksi'.

Kun faktoreista muodostetaan faktoripistemäärämuuttujat ja väestöryhmien sijaintipisteet projisoidaan koko aineistosta laskettuun faktoriavaruuteen, saadaan kuva eri väestöryhmien sijainnista ja etäisyyksistä toisiinsa nähden. Karttaa luettaessa on huomattava että sen keskipiste ei kuvaa neutraalia suhtautumista, vaan koko väestön keskimääräistä suhtautumista; näin ollen jo se ilmentää merkillepantavan myönteistä asennoitumista tieteeseen. Eroja tulkittaessa tulee niinikään huomata, että kartta on verraten sensitiivinen - melko pienetkin asennoitumiserot näkyvät siinä selvästi.

Kartan oikeaan yläruutuun sijoittuville ryhmille on ominaista keskimääräistä myönteisempi käsitys niin tieteellisen toiminnan osaamistasosta kuin eettis-moraalisestakin tasosta. Tällaisiksi väestöryhmiksi todetaan mm. opiskelijat, nuorimmat, ylioppilastutkinnon suorittaneet, akateemisesti koulutetut sekä tieteestä kiinnostuneet. Myös naiset sijoittuvat täpärästi tähän ruutuun (kuvio 36.).

Vasen alaruutu puolestaan asuttaa niitä, joiden näkemykset tieteestä ovat kummassakin suhteessa keskimääräistä nuivempia. Siihen sijoittuvat vähiten koulutusta saaneet, pienimpien kuntien asukkaat, tiedeasioista kiinnostumattomat sekä (täpärästi) miehet.

Ehkä merkittävin informaatio kartassa koskee sitä, miten tiedettä kohtaan tunnettu yleinen luottamus (luottamus tieteeseen instituutiona) suhteutuu koordinaatistoon. Luottamusluokat (hyvin suuri/suuri/vähäinen luottamus) asettuvat käytännössä yhdeksi suoraksi joka sijoittuu miltei tarkalleen kartan diagonaalille. Tämä osoittaa ettei epäluottamus (tai luottamus) kytkeydy erityisesti kumpaankaan ulottuvuuteen vaan muodostuu jokseenkin tasavahvasti molemmista.

_________________________________________________

¹ Analyysiä terästettiin ottamalla mukaan kaksi tieteen etiikkaa ja vastuullisuutta koskevaa asenneväittämää (väittämät 13. ja 28.).  Näiden jakaumatulokset raportoidaan jäljempänä (luku 3.4.5.).