3.4.4. Tiede ja maailmankuva

Käsitykset tieteen kehityksen elämäntavallisista vaikutuksista sivusivat jo kansalaisten arvo-orientaatiota ja maailmankatsomuksellisia näkökohtia. Aineistoon sisältyi myös kaksi näihin asioihin suoraan kohdentuvaa mittaria.

Noin joka neljännen (27%) mielestä tieteeseen perustuva maailmankuva ja uskonto eivät ole ristiriidassa keskenään. Asian kiistäviä on tuntuvasti enemmän, noin kaksi viidestä (42%). Vailla selkeää kantaa on noin joka kolmas (31%, kuvio 52a.).

Jos kohta jakauman pääsuunta on selvä, siihen on paikallaan liittää yksi tulkinnallinen huomio. Paitsi viittauksen kehitysopin/evoluutioteorian ja luomiskertomuksen törmäykseen, biotieteiden ja teologian leikkauspisteisiin ym. potentiaalisiin hankauskohtiin kysymyksen käsitteet sisältävät myös muita merkityksiä. Tätä selventää parhaiten suora lainaus vastaajien avoimesta palautteesta: "kun kysymyksessä puhutaan 'tieteeseen perustuvasta maailmankuvasta', suurin osa vastaajista ei yhdistäne sitä kriittisyyteen, puolueettomuuteen jne., jota siis tieteeseen perustuvan maailmankuvan pitäisi tarkoittaa. Vaan konkreettisiin teknologisiin luomuksiin, kuten ydinvoimalat ja avaruusraketit tai joihinkin tiettyihin 'oppirakennelmiin' kuten evoluutioteoria."

Tulosta yksityiskohtaisemmin eriteltäessä todetaan, että väitteen kiistävät - ristiriidan maailmankuvien välillä näkevät - etenkin nuoret ikäryhmät. Vähäisimmäksi vastakohtaisuuden katsovat koulutetuimmat. Tieteen seuraaminen lähinnä vain selkeyttää kannanottoja kääntämättä puntaria kumpaankaan suuntaan (kuvio 53.).

Toinen testi koski yleisempää tieteen kehitykseen liittyvää arvokonfrontaatiota. Myös se jakaa kansalaisia merkittävästi. Joka kolmannen (33%) mielestä uskosta tieteeseen on tullut nykyajan uskonto, joka ohjaa ihmisten arvomaailmaa väärään suuntaan. Argumentin kiistää käytännössä yhtä moni (30%). Kannanmäärittely on koettu vaikeaksi - suurimman ryhmän muodostavat epätietoiset (37%, kuvio 52b.).

Käsitykseen 'tiedeuskon' arvoja vääristävästä vaikutuksesta yhtyvät hieman keskimääräistä useammin mm. vanhimmat. Vähiten asiaa murehtivat koulutetuimmat, johtavassa asemassa olevat sekä tiedettä aktiivisesti seuraavat (ei kuviota).