1.2. Tutkimusaineisto ja raportointitapa

Tutkimuksen aineisto kerättiin kirjallisena kyselynä 21.04. - 30.06.2004 välisenä aikana. Kyselyn alkuperäisenä kohdejoukkona oli 2500 väestön keskusrekisteristä satunnaisesti poimittua henkilöä (otoskokoa kasvatettiin 500 hengellä aiemmasta tutkimuksesta). Kohdehenkilöt edustivat koko maan (pl. Ahvenanmaa) 18-70 -vuotiasta väestöä. Postituskierroksia oli kaksi, ts. vastauksia 'karhuttiin' kerran.

Tiedonkeruu tuotti tulokseksi yhteensä 1054 analyysikelpoista lomaketta. Näyte kattaa täten 42,2% brutto-otoksesta. Vastausaktiivisuus laski jonkin verran aiemmasta tutkimuksesta (45,7% vuonna 2001). Tulosta on kuitenkin pidettävä tyydyttävänä, kun otetaan huomioon otannan luonne, ajan henki - kaikkinaiset kannanilmaisut ovat nykyään tiukassa- , kyselyn aihepiiri ja laajuus sekä tutkimuksen suorittamisajankohta (osin kesäaika). Vastausaktiivisuuden vähentymisestä huolimatta vastaajamäärä on nyt (noin 15%) suurempi kuin aiemmassa tutkimuksessa (N=913).

Aineisto on sisäiseltä rakenteeltaan korrekti ja edustava. Keskeisten demografisten, sosiaalisten ja alueellisten tekijöiden suhteen osalta se edustaa keskimääräisväestöä verrattain hyvin. Kuten metodisesti vastaavalla tavalla kerätyissä aineistoissa, koulutusrakennejakaumat painottuvat jossain määrin korkean koulutuksen suuntaan, ts. kato on havaittavasti suurempi vähän koulutettujen keskuudessa. Myös sukupuoliedustavuudessa havaitaan tällä kertaa lievää naisten yliedustusta. Passiivisuuden kasvu, siinä määrin kuin sitä on tapahtunut, näyttäisi täten paikantuvan ennen muuta miesten keskuuteen. Aineiston analyysissä ei ole käytetty painokertoimia.

Tulosten luottamusväli eli ns. virhemarginaali on koko aineiston tasolla jakauman muodosta (saadun prosenttiluvun suuruudesta) riippuen 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Osaryhmittäisissä tuloksissa marginaali on suurempi, ryhmäkoosta riippuen.

Raportissa verbalisoidaan ja visualisoidaan tutkimuksen päätuloksia. Graafisten kuvioiden osuus on suuri, koska tutkittavat asiat ovat konkreettisia ja kuviot pitkälti itseselitteisiä. Kaikkea lukujen taakse kätkeytyvää ei pyritä kirjoittamaan auki, koska se tekisi esityksestä luotaantyöntävän laajan. Raportin lopussa esitetään kaikkien taustamuuttujien suorat jakaumat, joista käy ilmi aineiston analyysissä käytettyjen vastaajaryhmien koot (liite 2.).

Tutkimuksen on toteuttanut Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Vastaavana tutkijana ja raportin laatijana on toiminut Pentti Kiljunen. Kuten aiempi, myös tämänkertainen tutkimusaineisto luovutetaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD, Tampereen yliopiston yksikkö). Tietoarkisto luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön.