Suomi menestyy tiedolla ja osaamisella

Työn tekemisen sisältö ja työskentelyn tavat ovat muuttuneet nopeasti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kaikissa teollisuusmaissa. Tämä näkyy esimerkiksi Suomessa toistuvina uutisina tehtaiden lakkauttamisista ja tehdastyön siirtymisestä yhtäältä halvempien työvoimakustannusten maihin ja toisaalta lähemmäs markkinoita. Työn tekemisen sisällön muuttuminen puolestaan näkyy työnimikkeiden katoamisena. Ennen niin yleisiä nimikkeitä, kuten esimerkiksi konekirjoittaja tai lävistäjä, ei enää ole.

Rakennemuutoksista huolimatta kyselytutkimusten mukaan suomalaisten luottamus oman perheen talouteen on vakaa. Silti yhä useammin arkipuheissa pohditaan Suomen tulevaisuutta ja kysytään, millä keinoilla aiomme turvata hyvinvointivaltion tulevaisuuden väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heikentyessä lähes maailmanennätysvauhtia? Nähdäkseni tähän on vain yksi vastaus. Panostamalla tieteelliseen tutkimukseen ja siihen perustuvaan koulutukseen sekä kehittämällä koulutus- ja innovaatiojärjestelmäämme voimme synnyttää uutta taloudellista toimintaa ja tarjota työtä suomalaisille.

Kansakuntien kilpailussa olemme vakiinnuttaneet asemamme maailman 15 parhaan maan joukossa mitattiinpa asiaa millä tahansa mittarilla. Yksi menestyksemme keskeisistä keinoista on ollut kehittää koulutus- ja innovaatiojärjestelmä, jonka avulla pystymme käyttämään hyväksi luonnonympäristömme ja taloudellisten resurssiemme tarjoamat mahdollisuudet ja uusintamaan osaamispääomamme. Erityisen voimakkaasti koulutusjärjestelmäämme on kehitetty 1950-luvulta lähtien niin peruskoulutuksen osalta kuin korkeakoulutuksenkin osalta. Ammattikorkeakouluverkon synnyttäminen ja tämän vuoden alussa voimaan astunut uusi yliopistolaki ja siihen liittyvät rakenneuudistukset ovat esimerkkejä jatkuvasta kehitystyöstä.

PISA-menestyksemme kertoo siitä, että peruskoulutuksemme kehittämisessä on onnistuttu muihin maihin verrattuna hyvin. Parhaiden yliopistojemme hyvä sijoittuminen kansainvälisissä vertailuissa kertoo, kuinka olemme onnistuneet myös tällä sektorilla. Vaikka kaikki Suomen yliopistot eivät voi liputtaa huippusijoituksilla erilaisilla ranking-listoilla, on hyvä muistaa, että koulutuksen laatu on Suomessa poikkeuksellisen tasainen. Tämä koskee kaikkia koulutustasoja ja -sektoreita. Opettajan ja tutkijan ammatit ovat Suomessa arvostettuja ja koulutus on yhä suosittua suomalaisten nuorten ajatuksissa. Suomessa myös luotetaan tutkittuun tietoon, mistä kertoo nyt neljännen kerran toteutettu Tiedebarometri-selvitys. Tieteen Tiedotus ry:n tilaama ja Yhdyskuntatutkimus Oy:n tekemä tutkimus tarjoaa aikasuunnassa vertailukelpoisen ja sisällöltään monipuolisen kuvan suomalaisten tiedekäsityksistä. Barometrin tiedot ja tulkinnat ovat jälleen niin kansalaisten kuin päättäjienkin käytettävissä ja toivottavasti osaltaan auttavat kehittämään koulutus- ja innovaatiojärjestelmäämme entistä paremman menestyksen perustaksi.

Esipuheeni otsikkoon viitaten haluan päättää sanani täydentämällä otsikkoa viidellä sanalla seuraavasti: Suomi menestyy tiedolla ja osaamisella ja vain tiedolla ja osaamisella.