Sukupuoli ei erottele tietolähteiden käyttöä kovin suuresti. Kaikkien lähteiden osalla havaitaan kuitenkin jonkinasteinen ero. Yleisaikakauslehtien sekä seminaarien ja muiden yleisötilaisuuksien merkitys korostuu naisten tiedetiedon lähteinä. Myös massamedian osalla ero on samansuuntainen. Miehet puolestaan perustavat tietouttaan suhteellisesti enemmän tieteen saavutuksia esitteleviin aikakauslehtiin, tieteellisiin julkaisuihin sekä tieto- ja ammattikirjallisuuteen. Internetin merkitys näyttää niin ikään hieman suuremmalta miehille.

Iän yhteydessä selvimmin esille nousee tietoverkkojen asema. Nuoret nojaavat näkyvästi nettiin. Myös oman työn ja koulutuksen merkitys korostuu keskimääräistä enemmän nuoremmilla ikäryhmillä (mikä selittynee pitkälti väestön ikä- ja koulutusrakenteen sidoksisuudella). Toisensuuntainen ikäriippuvuus todetaan etenkin sanomalehtien, mutta myös television ja radion osalla [kuvio 12.].

Koulutustaso korreloi positiivisesti lähes kaikkien lähteiden käyttöön. Korkeaan koulutukseen liittyy ymmärrettävästi opiskelun ja työn kautta saatu tietous. Myös internetin ja yleistajuisen tieto- ja ammattikirjallisuuden merkitys korostuu näkyvästi koulutustason kohotessa. Tiedetiedon peruslähteiden kuten sanomalehtien ja television kohdalla ero keskimääräisyyteen jää vähäiseksi.