2.4.2. Tieteen saavutusten nimeäminen

Tietämysteemaan liittyi myös tieteen saavutuksia koskeva avovastauksellinen kysymys. Kansalaisilta kysyttiin, että jos heidän tulisi mainita jokin suomalaisen tieteen saavutus tai keksintö, minkä he nimeäisivät sellaiseksi. Kysymys ei sisältänyt ajallista rajausta, joten kyseessä olivat tieteemme saavutukset kautta aikain.

Ylipäätään jonkin saavutuksen osasi tai halusi nimetä kuusi kymmenestä (62 %). Osuus on suurempi kuin nykyisen tieteenharjoittajan nimeämisessä, mutta sama kuin historiaa haravoivassa nimikysymyksessä. Väestöryhmittäin tarkasteltuna saavutuksien nimeäminen noudattaa samankaltaista logiikkaa kuin henkilöiden nimeäminen. Responsiivisimpia ovat koulutetuimmat, johtavat toimihenkilöt ja - luonnollisesti - tieteestä kiinnostuneet. Nuorten osaaminen jää tässäkin tarkasteluyhteydessä alle väestön keskimääräisen arvon [kuvio 19.]. Kyky nimetä keksintöjä ei ole muuttunut edellisestä tutkimuksesta [kuvio 19b.].

Sisällöllisesti tarkasteltuna saaliina oli suuri määrä erilaisia, osin hyvinkin omin sanoin ilmaistuja asioita. Lisäksi monet vastaajat mainitsivat useita, eri aloihin liittyviä keksintöjä. Ilmaisukirjon analyysissä ei sovellettu pitkälle menevää tapausluokkien ja niiden alaluokkien numeeriseen koodaukseen ja kvantifiointiin perustuvaa sisällönanalyysiä, vaan vastauksia purettiin astetta pehmeämmällä tavalla1. Näinkin menetellen saadaan riittävä kuva siitä, miten tiedusteltu asia kansalaisten keskuudessa hahmotetaan.

Yleisesti voi todeta, että vanha paljolti jyrää uuden myös näissä näkemyksissä. Laajimmin tunnistetuksi tieteemme saavutukseksi kohoaa AIV-rehu (moninaisin tavoin ilmaistuna, yhteensä 214 mainintaa). Toiseksi, jo olennaisesti alemmalla äänimäärällä, sijoittuvat erilaiset geenitutkimukseen/-teknologiaan viittaavat maininnat (75 kpl). Kolmossijasta kisaavat jokseenkin tasavahvasti ksylitoli (56) ja sisäisesti heterogeenisempi kännykkä-kategoria (54). Viime mainittu kattaa erilaiset matkapuhelimiin, mobiiliteknologiaan ja Nokiaan kytkeytyvät ilmaukset [kuvio 20.].

Merkittävän monia mainintoja saavat myös Linux (26) sekä erilaiset syöpätutkimukseen, -hoitoihin ja -lääkkeisiin liittyvät maininnat (22). Myös tekstiviesti (17) kuuluu samaan muusta tarjonnasta erottuvaan väliryhmään.

Tämän jälkeen vastaukset alkavat hajota jo voimakkaasti. Huomionarvoisesti esille tulevat kuitenkin mm. lääketiedettä yleisesti koskevat maininnat sekä avaruustutkimus. Viime mainittua koskevat ilmaukset esitetään kuviossa kahtena toisiaan leikkaavana luokkana. Toinen niistä kattaa avaruustutkimukseen yleisellä tasolla liittyvät maininnat. Toiseen on koottu Väisälän (VAISALAn) eri tavoin maininneet, joihin sisältyy myös avaruustutkimukseen liittyviä saavutuksia. Vähintään neljään mainintaan yltäviä ovat mm. kuivauskaappi, absoluuttisen nollapisteen tutkimus ja Benecol.

Useampia kuin yhden maininnan saivat myös sellaiset innovaatiot kuin Suomi-konepistooli ja savustuspussi. Esimerkinomaisina poimintoina yksittäisten mainintojen laveasta kirjosta voidaan esittää mm. seuraavat: aaltovoima, haittalevylukko, having, loving, being -teoria, hybtoniitti, Luther-tutkimus, mehumaija, metsureiden monitoimikone, moottorikelkan jatkoperä, pontikankeittovehkeet, puolukan puhdistuskone, salmiakki, sauna, synnytystuoli ja värinäkö. Vaikka lista osin viittaa tiettyyn vapausasteiden ottoon vastaajien taholta, suoranaista leikiksi lyöntiä esiintyi varsin vähän.

Verrattaessa nyt saatuja vastauksia vuoden 2007 ensimittauksessa saatuihin todetaan erot ehkä yllättävänkin vähäisiksi. Tuloskuvaajat kattavat paljolti samat asiat ja vieläpä samankaltaisessa järjestyksessä. AIV:n dominoiva asema on pysynyt muuttumattomana siten, että jopa sen saama äänimäärä on asiallisesti ennallaan (ennen 200 mainintaa, nyt 214).

Seuraavissa sijoissa havaitaan kuitenkin uudelleenjärjestäytymistä. Geenitutkimus (ennen 52, nyt 75) on ohittanut kännykkä-kategorian (ennen 70, nyt 54; aiemmin kahtena luokkana esitetyt kännykkä-maininnat on uudessa tutkimuksessa yhdistetty). Ensin mainittua on arvattavasti kohottanut siihen kytkeytyvä Palotie-efekti (useissa vastauksissa oli jokin tähän viittaava lisämääre kuten "Leena Palotien geenitutkimukset" tai jopa pelkkä viittaus henkilöön, esim. "Palotien tutkimustyö").

Muiden kärkipään keksintöjen osalta todetaan ksylitolin säilyneen käytännössä entisissä asemissaan (ennen 53, nyt 56). Myös Linuxin liike jää vähäiseksi (30/26). Sama stabiliteetti pätee myös tekstiviestiin (13/17). Syöpätutkimukseen eri tavoin liittyvät ilmaukset näyttäisivät sen sijaan yleistyneen (7/22), millä voi ajatella olevan yhteyttä edellä mainittuun palotie-efektiin.

Avaruusteknologian osalla havaitaan pientä vähentymistä paitsi Väisälä-viittausten määrissä (14/6), myös yleisellä tasolla (10/6). Tulitukea ala tosin saa uutena asiana listalle nousseista Tuorlan avaruuspeileistä (4 mainintaa). Profiilin alaosaan sijoittuvista asioista moni oli vastaavassa positiossa jo aiemmin (esim. kuivauskaappi ja konepistooli). Merkittävin aiemmalta listalta kokonaan pois pudonnut keksintö on Abloy-lukko (ennen 6 mainintaa, nyt 1). Kuten henkilönimien nousuja ja laskuja, myös saavutusten sijoituksia säätelee luonnollisesti osin sattuma.

_________________________________________________

1Vastaukset tallennettiin autenttisessa verbaalisessa muodossaan ns. string-muuttujiksi, jolloin yhdenmukaisista ilmaisuista voitiin ajaa frekvenssejä. Tätä täydennettiin manuaalisella, harkinnanvaraisella lajittelulla, ts. selvästi yhteen kuuluvien asioiden yhdistämisellä. Koska kaikki vapaamuotoisten avovastausten luokittelut ovat sopimuksenvaraisia (ja kaikkien tutkijoiden painajaisia), tuloksia ei voi pitää eksakteina. Toinen, toista luokitustapaa käyttävä luokittelija päätyisi todennäköisesti osin erilaisiin tuloksiin. Tulosten pääsanomaan tämä ei kuitenkaan vaikuta.