Sukupuolen mukaiset erot tieteen tilaa koskevissa arvioinneissa jäävät asiallisesti vähäisiksi. Merkittävimmät erot koskevat tutkimustoiminnassamme viime vuosina tapahtunutta kehitystä sekä yliopistojemme kansainvälistä kilpailukykyä, jotka naiset näkevät jonkin verran myönteisemmässä valossa kuin miehet. Toisensuuntaisia eroja ei suoranaisesti löydetä, lähinnä sellaiseksi todetaan teknologian taso.

Myös iällä on melko vähän yhteyttä kannanottoihin. Lievää lähes lineaarista ikäriippuvuutta ilmenee mm. teknologian tason ja tutkimustulosten paikkansapitävyyden osalla. Kummankin saamat arvosanat paranevat jonkin verran nuoruuden suuntaan.

Koulutus heijastuu arviointeihin niin ikään melko laimeasti. Osa tieteelle annetuista arvosanoista kuitenkin myönteistyy koulutustason kohotessa. Tällaisia ovat mm. teknologian taso, tieteen kyky tuottaa luotettavia tuloksia sekä etenkin tutkimuksen riippumattomuus ja tieteen moraali.

Mikäli lähempään, myös muut taustamuuttujat kattavaan tarkasteluun otetaan tieteen tilaa koskevien arvioiden ääripäät, parhaan arvosanan saanut lääketieteen taso sekä huonoimman arvosanan saanut tutkimusrahoituksen riittävyys, kummankin kannan nähdään kumpuavan laajasta konsensuksesta. Vakuuttuneisuus lääketieteen tasosta läpäisee soraäänittä koko sosiaalisen struktuurin. Yksituumaisuuden havaitaan silti hieman vahvistuvan vanhuuden suuntaan [kuvio 30.].