![]()
| 2.3.2.
Tietolähteiden muuttuminen
Kuten edellä, myös tältä osin erot viime mittauksen tuloksiin jäävät suhteellisen vähäisiksi. Tätä kuvastaa mm. se, että arvioitavat tietolähteet asettuvat vertailussa täsmälleen samaan järjestykseen kuin kolme vuotta sitten. Osana pitemmän aikavälin kehitystä tämänkertaiset muutokset sisältävät kuitenkin selvän sanoman. Sen mukaan tietolähteiden kuva on edelleen liikkeessä. Tuloksissa on nähtävissä trendinomaista, lähteiden keskinäissuhteeseen liittyvää kehitystä. Vaikka internetin (internet, tietoverkot ja sosiaalinen media1) asemaa koskeva muutos ei tällä kertaa ole prosentuaalisesti suuri, se on silti merkittävin. Netin tietolähteekseen nimeävien osuus on kasvanut viime mittauksesta neljä prosenttiyksikköä (65%:sta 69%:iin). Kun otetaan huomioon edellisillä vertailuväleillä todetut samansuuntaiset, astetta suuremmat siirtymät (+11% -yksikköä vuodesta 2007 vuoteen 2010, +10 %-yksikköä vuodesta 2004 vuoteen 2007 ja +7 %-yksikköä välillä 2001-2004), kokonaismuutos piirtyy jo huomattavan suureksi [kuvio 10.]. Netin nousun merkitys korostuu, kun todetaan ettei muiden lähteiden merkityksessä ole nähtävissä kasvua. Ainoan poikkeuksen tekevät tiedekeskukset (+4). Kokonaisuutena aikasarjakuvaaja kertoo mediakäytön kiikkulautaluonteesta. Mikäli viestimien kokonaiskäyttö ei tiedetiedon hankinnassa lisäänny, on luontevaa ajatella, että toisten kanavien merkityksen kasvu vähentää joidenkin toisten kanavien merkitystä. Netti näyttäisi syöneen eriasteisesti muiden kanavien merkitystä. Menettäjiksi todetaan näin arvioiden etenkin viestinnän perinteiset pääväylät sanomalehdet sekä televisio ja radio. Pitkän aikavälin kehitys hahmottuu näiden osalla laskevaksi. Merkittävin muita medioita koskeva pudotus paikantuu nyt yleisaikakauslehtiin (-4). Tietokirjallisuuden aiempi aleneva trendi näyttäisi uusimman tuloksen myötä taittuneen. Stabiileimpana seurannan eri vaiheissa ovat säilyneet tieteen saavutuksia esittelevät aikakauslehdet (kuten Tiede). Myös yleisötapahtumien sekä tieteellisen kirjallisuuden kuvaajat ovat pysyneet suhteellisen yksi-ilmeisinä. Kyseisten tietolähteiden luvut ovat asiallisesti samat kuin seurannan lähtöpisteessä vuonna 2001. Internetin merkityksen viimeisimmällä vertailuvälillä (2010-2013) mitattua kasvua lähemmin tarkasteltaessa todetaan sen läpäisseen koko yhteiskunnan. Ero aiempaan tulee esille systemaattisena kaikkien väestöryhmien arvioissa. Netin tärkeys on noussut niin miesten kuin naisten, niin nuorten kuin vanhojen kuin erilaisen koulutuksen omaavienkin keskuudessa. Sama systematiikka ilmeni rikkumattomana myös aikaväleillä 2001-2004, 2004-2007 ja 2007-2010 mitatuissa muutoksissa. Vähäistä "kauneusvirhettä" poikkeuksellisen harmonisessa aikasarjassa on esiintynyt ainoastaan alimpien koulutustasoryhmien osalla [kuvio 11.]. Netin jatkuvaa nousua tulkittaessa tulee huomata, että vastaukset heijastanevat tilannetta - tietoverkkojen käytön yleistymistä - yleisemminkin kuin vain tiedetiedon hankinnan näkökulmasta. Toisaalta moni on varmaankin pannut merkille, että netti tarjoaa nykyisellään laajan sortimentin tiedetietoa, vaikkapa kokonaisia väitöskirjoja niitä tarvitseville. Enenevästi mukana ovat myös erilaiset hakuteokset ja nettilehtinä julkaistava tieteellinen kirjallisuus. Huomattakoon samalla, ettei internet ole kaikilta osin itsenäinen lähde. Keskeisellä sijalla verkossa ovat muiden medioiden (kuten erilaisten lehtien ja tv-kanavien) sivustot, niiden toimituksellisen materiaalin julkaiseminen sähköisessä muodossa. Netin merkityksen kasvussa ei ilmeisesti ole kyse pelkästä mediakäytön määrällisestä painopistemuutoksesta. Ilmiöllä voi ajatella olevan myös laadullisia vaikutuksia siihen, millaista tiedetietoa kansalaiset saavat ja hankkivat. Erilainen kepeä, huomiota herättämään ja klikkauksia keräämään pyrkivä tiedeviihde saattaa vahvistaa asemaansa tiedeuutisoinnissa asiapitoisemman aineksen kustannuksella. Jo nyt kaikkinaisia tieteen kentästä kumpuavia – ainakin siihen kytkettyjä – raflaavasti otsikoituja kummallisuuksia kohdataan verkon uutistarjonnassa paljon. _______________________________________________ 1 Aiempaa muotoa 'internet, tietoverkot' täydennettiin määreellä 'sosiaalinen media'. Käsitteellinen laajennus on siinä määrin vähäinen, ettei sen voida katsoa varsinaisesti muuttaneen arviointikohdetta ja vaikuttaneen kansalaisten reagointeihin. |