Seuranta-aineiston avulla voidaan tehdä päätelmiä myös kansalaisten käsitysten muuttumisesta. Koska kyseisenkaltainen henkilönimillä operoiva "julkkispörssi" ei ehkä ole tieteen ominta aluetta, vertailu aiempaan esitetään vain karkean yleispiirteisesti. Sekunnin sadasosiin perustuva yksilöiden paremmuuden punninta saa jäädä urheilun yksinoikeudeksi.

Kansalaisten kyky/halu nimetä henkilöitä todetaan nyt jokseenkin samanlaiseksi kuin aiemmissa mittauksissa keskimäärin. Vaikka tutkimusvuosittaiset luvut hieman sahaavat, kansalaisten osaamisessa ei ole nähtävissä trendinomaista kehitystä [kuvio 21.].

Vaikka nimilistat koostuvat kerrasta toiseen pitkälti samoista henkilöistä, ne eivät pysy muuttumattomina. Kummaltakin voidaan löytää niin nousijoita kuin laskijoitakin. Nykyisin toimivien tieteenharjoittajien lista on kokenut tällä kertaa epätavallisen suuren muutoksen. Pitkään suhteellisen stabiilina säilynyt lista alkoi murtua viime tutkimuksessa (2010) listaa suvereenisti hallinneen Leena Palotien (Peltonen-Palotie) kuoleman myötä. Tapahtuma ehti vaikuttaa viime tutkimuksen tuloksiin osittain (osin epätietoisuuttakin sisältäneessä tilanteessa Palotie noteerattiin korkealle kummallakin listalla). Nyt hänen äänimääränsä on tavallaan täysimääräisesti jaossa, mikä heijastuu väistämättä kansalaisten valintoihin.

Silmiinpistävintä nykyisin toimivien tieteenharjoittajien rankkauksessa on railakas tapa, millä Valtaoja on vallannut vertailun ykkössijan. Vaikka hänen asemansa toiseksi sijoittuneena oli vahva jo edellisessä mittauksessa (46 mainintaa), nyt mitattu muutos kertoo hänen "kannatuslukunsa" yli kaksinkertaistuneen. Palautettakoon mieliin, että Valtaojan kurssi on ollut kohoava seurannan kaikissa vaiheissa. Trendi on siinä määrin vaikuttava että se ansaitsee - henkilöpalvonnan hengen uhallakin – tulla tarkemmin kuvatuksi. Nykytilanteeseen Valtaoja on tullut niin sanotusti tyhjästä. Sarjan ensimmäisessä mittauksessa vuonna 2001 hän ei saanut ainuttakaan mainintaa. Kaikkien aikojen ennätykseen (Palotien valtaisa 242 maininnan määrä vuonna 2007) Valtaojalla on kuitenkin edelleen kurottavaa [kuvio 22.].

Muiden profiilin kärkipäähän sijoittuvien osalta voidaan todeta, että Torvaldsin toinen sija ja äänimäärä vastaavat paljolti hänen edellistä asemaansa (viimeksi 23 mainintaa¹). Himasen osalla havaitaan jonkin verran nousua (ennen 8). Astetta selvemmin asemaansa ovat kohentaneet – etenkin järjestyssijaluvuilla mitaten - Alitalo (ennen 2 mainintaa) ja Hämeen-Anttila (ennen 3). Sama pätee Holmströmiin (ennen 3). Niin ikään näkyvästi sijoitustaan ovat parantaneet Ylä-Herttuala ja Uusikylä (kumpikin aiemmin 2).

Listalta on löydettävissä myös useita uusia henkilöitä. Ylimmäksi näistä on noussut Markku Kulmala (nyt 5, edellisessä mittauksessa 1 maininta, jolla ei päässyt listalle). Muita tulijoita ovat mm. Mirja Salkinoja-Salonen (4/1), Matti Pohjola ja Pekka Reinikainen (molemmat 3/1). Ylimmäksi "tyhjästä', so. vailla aiemmin saatuja ääniä, on yltänyt Syksy Räsänen (3/0). Kahden äänen sarjassa tällaisia kokonaan uusia ovat Sixten Korkman, Jeja-Pekka Roos, Petteri Taalas ja Pertti Törmälä.

Muita henkilöitä koskevat havainnot jätetään lukijan tehtäväksi. Listan kaikkia henkilöitä ja heidän vaiheitaan ei ole mahdollista - vaikka tasapuolisuus sitä edellyttäisi - erikseen kommentoida tiivismuotoisessa tarkastelussa. On myös huomattava, että listalle pääsy on etenkin sen tyven osalta verraten riippuvaista satunnaisuudesta (kaksi tai kolme mainintaa saaneiden ero yhden maininnan saaneisiin, joiden nimiä ei dokumentoida raportissa, on vähäinen).

Toisensuuntaista muutosta – kurssien laskua – kuten viimekertaiselta listalta kokonaan pois pudonneiden identifiointiakaan ei esitetä raportissa. Tarkastelu muodostuisi osoittelevaksi ja tietyllä tavalla tosi-tv -henkiseksi. Asiasta kiinnostuneet voivat hankkia tiedon aiempaa raporttia apuna käyttäen.

Toisen nimeämistehtävän – merkittävä tieteenharjoittaja historia huomioon ottaen – tuloskuvaaja on pysynyt lähes entisenä. Listan viime kerralla rekisteröity rekonstruoituminen on jäänyt voimaan. Tuolloin Virtasen perinteisesti täysin ylivoimainen ykkössija (enimmillään 404 mainintaa) osittain mureni Palotien mukaantulon myötä. Virtasen nyt saama äänimäärä (263) on lähes tarkasti sama kuin kolme vuotta sitten (265). Palotien osalla havaitaan kuitenkin ilmeistä alenemaa (ennen 189, nyt 113). Hänen voidaan ajatella historia-sarjaan siirryttyään jääneen tietyllä tavalla epäkiitolliseen ja jopa hänen arvostustaan peittävään asemaan. Näin siksi, etteivät monet hänen toimintaansa suuresti arvostavatkaan tohdi asettaa häntä Virtasen edelle.

Vertailun selvä kolmonen Ylppö on pitänyt asemansa sitä jopa pikemminkin vahvistaen (ennen 46, nyt 54). Ylimmäksi sijoittuvia uusia nimiä listalla ovat Elias Lönnrot (5, ennen 1) ja tutkimusvuoden alussa edesmennyt Osmo A. Wiio (4). Myöskään Eino Jutikkala (3) ja Vilho Väisälä (3) eivät sisältyneet aiempaan listaan. Väisälöiden saamien äänten yhteismäärä on kuitenkin lähes vakio tutkimuksesta toiseen, vain veljesten (Kalle, Vilho, Yrjö) keskinäiset osuudet vaihtelevat (viimeksi listalla oli Yrjö). Vastaava vuoronvaihto kirjattakoon Tigerstedtien osalla – edellisessä tutkimuksessa listalle nousi Eric, tällä kertaa vetovastuun ottaa Robert.

_______________________________________________