| 3.2.3.
Arviointien väestöryhmittäiset erot
Sukupuolen mukaiset erot tieteen tilaa koskevissa arvioinneissa jäävät asiallisesti vähäisiksi. Naiset näkevät monet asiat hieman myönteisemmässä valossa kuin miehet. Tällaisia ovat mm. yliopistojemme kansainvälinen kilpailukyky, tieteestä tiedottaminen kansalaisille ja tieteen hyödyllisyys arkielämän kannalta. Huomionarvoisia toisensuuntaisia eroja ei suoranaisesti löydetä. Iän yhteydet jäävät niin ikään suhteellisen vaimeiksi. Ikäriippuvuutta ilmenee mm. teknologian tason, tutkimustulosten paikkansapitävyyden ja tutkimuksen riippumattomuuden osalla. Kyseiset arvosanat paranevat jonkin verran nuoruuden suuntaan. Koulutus korreloi osaan arvosanoista verraten selvästi. Koulutustason kohotessa "paranevia" asioita ovat mm. tutkimuksen riippumattomuus, tieteen moraali sekä tieteen kyky tuottaa luotettavia tuloksia. Uskoa yliopistojemme kansainväliseen kilpailukykyyn koulutustason nousu ei vahvista. Myös tieteen seuraaminen heijastuu selvästi tieteen tilaa koskeviin arviointeihin. Riippuvuuksien pääsuuntana on, kuten odottaa sopii, arviointien myönteistyminen tiedekiinnostuksen kasvun myötä. Tämä pätee tieteemme yleistä ja kansainvälistä tasoa, riippumattomuutta, luotettavuutta ja hyödyllisyyttä ym. koskeviin arviointeihin. Vaikka kiinnostuneet ovat tieteen suhteen muita "hyväuskoisempia", he eivät pidä kaikkia asiantiloja parempina kuin kansalaiset keskimäärin. Selvin poikkeus, ryhmän kriittisyys tutkimusrahoituksen riittävyyttä koskevissa kannoissa ei luonnollisesti kohdistu tieteeseen, vaan sen resursseista päättäviin. Näkyvän vaimeaksi kiinnostuksen noste jää yliopistojen kilpailukyvyn arvioinnissa. Tieteestä tiedottamista arvioitaessa kiinnostuneiden kannat polarisoituvat paljon [kuvio 34.]. |
