Tieteeseen ja koulutukseen luotetaan

Suomi on vakiinnuttanut asemansa maailman 15 parhaan maan joukossa, mitattiinpa asiaa millä tahansa mittarilla. Yksi menestyksemme keskeisistä keinoista on ollut kehittää koulutus- ja innovaatiojärjestelmä, jonka avulla pystymme käyttämään hyväksi luonnonympäristömme sekä taloudellisten resurssiemme tarjoamat mahdollisuudet. Tämä on ollut varsin haastavaa, sillä tietoympäristömme on muuttunut nopeasti parin viimeisen vuosikymmenen kuluessa.

Tietoympäristömme nopeaan muutokseen liittyvä viimeaikainen julkinen keskustelu on kuitenkin saanut sävyjä, jotka antavat aiheen pohtia, vieläkö tieteeseen ja koulutukseen luotetaan. Keskustelussa on siirrytty postfaktuaaliseen aikaan, jossa asiantuntijuus voidaan sivuuttaa olan kohautuksella. Omia uskomuksia tukevat tiedon murut ja uskomukset kelpaavat paremmin kuin asiantuntemukseen perustuva tieto. Hyvä esimerkki tällaisesta on rokotevastaisuus, joka on jo saanut huolestuttavia mittasuhteita eräissä osissa Suomea.

Toinen huolestuttava keskustelu liittyy koulutuksen uudistamiseen. Teknologiauskovaiset ovat varsin äänekkäästi vaatineet kouluihin niin kutsuttua digiloikkaa, vaikka heillä ei aina tunnu olevan koulutukseen tai kokemukseen perustuvaa pedagogista osaamista. Näin siitä huolimatta, että tarjolla on vielä varsin niukasti sähköiseen tietoympäristöön valmistettuja, rikastettuja oppimateriaaleja. Oppimateriaali on huolellisesti mietitty kokonaisuus, joka perustuu yhtäältä aineenhallintaan ja toisaalta pedagogiseen osaamiseen. Pilvestä poimittu sirpaletieto ei tätä korvaa. Miten sähköisessä tietoympäristössä on viisasta opettaa ja opiskella, on sekin vasta laajemman perustutkimuksen kohteena. Koulutuskeskusteluun on onneksi löytynyt puheenvuoroja, joissa pedagogista osaamista korostetaan. Tässäkin asiassa teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Suomalaisten menestys perustuu tutkimukseen ja siihen nojaavaan koulutukseen. Asian ymmärtäminen ja vaaliminen on ollut suomalaisten vaurauden kasvun ja hyvinvoinnin perusta jo vuosikymmenten ajan. Suomalaiset luottavat tieteeseen ja koulutukseen yhtä selvästi kuin aiemminkin. Käsillä oleva uusin tiedebarometri osoittaa tämän yksiselitteisesti. Ehkä tässä onkin tavallisten kansalaisten tärkein viesti poliitikoille - panostakaa tutkimukseen ja koulutukseen, sillä vain se turvaa maamme menestymisen myös tulevaisuudessa.