![]()
|
3.2.3. Arviointien väestöryhmittäiset erot
Sukupuolen mukaiset erot tieteen tilaa koskevissa arvioinneissa jäävät vähäisiksi. Naiset näkevät maamme tieteen kansainvälisen tason ja tutkimustoiminnassa tapahtuneen kehityksen hieman myönteisemmässä/vähemmän kriittisessä valossa kuin miehet. Toisensuuntaisia eroja ei suoranaisesti löydetä. Myös iän yhteydet osoittautuvat yleisesti ottaen vaimeiksi. Ikäriippuvuutta ilmenee kuitenkin mm. teknologian tason, tutkimuksen luotettavuuden, riippumattomuuden ja hyödyllisyyden osalla. Kyseiset arvosanat paranevat nuoruuden suuntaan. Koulutus korreloi osaan arvosanoista verraten selvästi. Koulutustason kohoamisen myötä "paranevia" asioita ovat mm. tieteen taso yleensä, tutkimuksen riippumattomuus, tieteen moraali sekä kyky tuottaa luotettavia tuloksia. Uskoa yliopistojemme kansainväliseen kilpailukykyyn koulutustason nousu pikemminkin heikentää. Myös tieteen seuraaminen heijastuu selvästi tieteen tilaa koskeviin arviointeihin. Riippuvuuksien pääsuuntana on, kuten odottaa sopii, arviointien myönteistyminen tiedekiinnostuksen kasvun myötä. Kiinnostuneet eivät kuitenkaan pidä kaikkia asiantiloja parempina kuin kansalaiset keskimäärin. Näkyvän pidättyväisesti ryhmä arvioi mm. tieteemme tulevaisuudennäkymiä. Tieteestä tiedottamisen osalla kiinnostuneiden kannat polarisoituvat paljon. Mikäli lähempään, myös muut taustamuuttujat kattavaan tarkasteluun otetaan tieteen tilaa koskevien arvioiden ääripäät, parhaan arvosanan saanut lääketieteen taso sekä huonoimman arvosanan saanut - ja viimeaikaisessa keskustelussa vahvasti aktualisoitunut - tutkimusrahoituksen riittävyys, kummankin kannan nähdään kumpuavan laajasta konsensuksesta. Vakuuttuneisuus lääketieteen tasosta läpäisee soraäänittä koko sosiaalisen struktuurin [kuvio 30.]. Vaikka tutkimusrahoitusta koskeva profiili elää enemmän, kaikki väestöryhmät edustavat samankaltaista kantaa. Hyvän arvosanan antavia on suhteessa huonon antaviin kaikissa ryhmissä mitättömän vähän. Jälkimmäisiä, rahoitusta riittämättömänä pitäviä on paljon etenkin koulutetuimpien, ylempien toimihenkilöiden sekä tieteestä kiinnostuneiden keskuudessa [kuvio 31.]. Samanmielisyys tämäntyyppisessä asiassa herättää kysymyksen, mitä tekijöitä kansalaisten kannanilmausten taustalla on. Paitsi pelkkänä tosiasia-arviona tai arvauksena vallitsevasta tilanteesta reagoinnit voi nähdä myös merkiksi laajemmasta tieteen merkityksen ymmärtämisestä. Maksajan kannaksi - jos ajatellaan että kansalaiset veronmaksajina kustantavat ison osan tieteenharjoituksesta - lisärahaa tivaava tulos on joka tapauksessa epätavallinen. |