|
Väestön sisäiset erot viidenteen ydinvoimalaan suhtautumisessa ovat - asenteiden yleisessä tasossa tapahtuneesta muutoksesta huolimatta - aiempaan tapaan suuret. Hanke saa huomattavasti enemmän ymmärtämystä miehiltä (62% kannattaa, 21% vastustaa) kuin naisilta (28%/48%). Vastakohtaisuus viestii siitä että eduskunnan periaatepäätös on ollut selvästikin miesten mieleen mutta ei niinkään naisten. Sukupuolen mukainen ero on ollut suuri seurannan kaikissa vaiheissa [kuvio 5.]. Iän kohotessa kannanotot myönteistyvät voimakkaasti. Tämänsuuntainen ikäriippuvuus - nuorempien ikäryhmien nuivuus - on hahmottunut viime vuosien aineistoista selvänä. Seurannan alkuvuosina ja vielä noin kymmenen vuoden takaisissa aineistoissa ydinvoimakannat eivät olleet suoranaisesti millään tavoin ikäsidonnaisia. Myös koulutuksen yhteys on jonkin verran muuttunut ajan myötä. Vaikka ydinvoiman kannatus edelleen kasvaa koulutustason kohotessa, riippuvuus on heikompi kuin seuranta-ajan alkupuolella. Nyt saaduissa tuloksissa harmonian rikkoo etenkin vähäisen ammatillisen koulutuksen saaneiden (iäkäs ja tilastollisesti verraten pieni) ryhmä, joka on näkyvän ydinvoimamyönteinen. Koulutustason yhteys on nykyisin myös selkeän sukupuolisidonnainen ilmiö: miehillä ydinvoimamyönteisyys lisääntyy voimakkaasti koulutuksen kohoamisen myötä, naisten ydinvoimakannat ovat miltei koulutustasosta riippumattomia (ei kuviossa). Ammatti- ja sosiaaliryhmistä ydinvoimamyönteisimpiä ovat johtavassa asemassa olevat, ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät. Poliittisella kentällä kokoomuksen (74%) kannattajat erottuvat selvästi muista ydinvoimamyönteisyytensä vuoksi. Myös SDPn kannattajakunnassa hanke saa keskimääräistä enemmän tukea. Ydinvoimavastaisimpia ovat totuttuun tapaan vihreiden kannattajat. Alueelliseksi eroksi havaitaan - kuten kahdessa edellisessäkin mittauksessa - lähinnä Väli-Suomen muuta maata suurempi varauksellisuus. Täydentävänä tietona kuvion ulkopuolelta mainittakoon lisäksi, että ruotsinkielinen väestö vieroksuu ydinvoimaa suomenkielistä enemmän. Ydinvoimaloiden sijaintikunnissa väestö suhtautuu - aiempien tutkimusvuosien tapaan - ydinvoiman lisärakentamiseen merkittävästi myönteisemmin kuin väestö muualla maassa. Sekä Loviisassa (63%) että Eurajoella (71%) viidennen ydinvoimalan kannattajat ovat selkeässä enemmistöasemassa. Kummassakin kunnassa ydinvoimamyönteisyys on hieman lisääntynyt viime vuodesta. Muutostarkastelu pitemmälle ulottaen todetaan laitoksen 'kysynnän' olleen niissä kasvussa jo useamman vuoden ajan. Etenkin Eurajoen trendi piirtyy lineaariseksi. Tavallista vaisumpaa ydinvoiman lisärakentamisen kannatus oli kummassakin kunnassa vuonna 1999 [kuvio 6.]. Mikäli edellisestä mittauksesta tapahtuneita suhtautumismuutoksia tarkastellaan väestöryhmittäin, todetaan että koko väestön tasolla havaituissa asennemuutoksessa on kyse käytännössä koko yhteiskuntastruktuurin läpäisseestä muutoskehityksestä, ei leimallisesti minkään tietyn väestönosan kantojen voimakkaasta muutoksesta. Ydinvoima saa nyt aiempaa enemmän ymmärtämystä niin miehiltä kuin naisilta, nuorilta kuin vanhoilta, koulutetuilta kuin kouluttamattomilta [kuvio 7.]. 'Tasalaatuinen' tulos vastaa muissa yhteiskunnallisen asenneilmaston kartoituksissa (mm. EVA 2003 ) tehtyjä havaintoja. Niiden mukaan asennemuutos etenee ilman mitään näkyviä etujoukkoja, joiden perässä suuren yleisön käsitykset muuttuvat. Kun jonkin asian arvostus nousee tai laskee, se tekee sitä käytännössä samalla tavoin kaikissa ryhmissä. Vaikka ryhmien asenteet muuttuvat, ryhmien väliset asenne-etäisyydet pysyvät huomattavan samanlaisina. Jokainen ryhmä operoi tavallaan omalla tasollaan.
|
