|
Ydinjätteisiin on aiemmissa tutkimuksissa todettu kohdistuvan näkyviä epäluuloja. Nyt noin joka kolmas (32%) katsoo ydinjätteiden kallioperähautauksen Suomeen turvalliseksi. Epäileviä on enemmän, runsas kaksi viidesosaa (44%) väestöstä. Skeptisyydestään huolimatta luvut ovat koko seuranta-ajan luottavaisimmat. Ero viime vuosien keskimääräiseen tasoon on kuitenkin asiallisesti vähäinen [kuvio 8.].Varauksellisuutta selittää yhtäältä kahden kolmasosan (65%) näkemys, jonka mukaan ydinjätteet muodostavat jatkuvan uhan tulevien sukupolvien elämälle. Myös tämän mittarin valossa jätehuoli on höltynyt edellisestä mittauksesta (72% yhtyi näkemykseen). Koko tutkimuskautta koskeva asennekehitys kertoo silti uhkakokemusten sitkeähenkisyydestä; kovin paljon lientymistä ei 20 vuoden aikana ole asenteissa tapahtunut [kuvio 9.]. Ajatus, jonka mukaan ydinjätteet olisi parempi pitää nykyisissä välivarastoissaan ja odottaa uusia ratkaisuja kuin sijoittaa lopullisesti ne kallioperään, saa nyt noin kahden viidesosan (39%) hyväksynnän. Eri mieltä on noin joka neljäs (27%). 'Tuumaustauon' kannatus on vähentynyt asteittain vuosi vuodelta. Kokonaismuutos 90-luvun alusta (62% kannatti vuonna 1991) on suuri. Tulkinnassa tosin tulee huomata ydinjätteiden vuonna 1994 tehty vientikieltopäätös, joka rajasi ratkaisumahdollisuudet kapeammalle alueelle (ei kuviota). Voimalaitoskunnissa ydinjätteisiin suhtaudutaan aiempaan tapaan vähemmän vieroksuvasti kuin maassa keskimäärin. Loppusijoitusta turvallisena pitäviä on kummassakin kunnassa olennaisesti enemmän kuin ei-turvallisena pitäviä. Tarkasteluyhteydessä on paikallaan palauttaa mieliin myös tutkimussarjan aiempien osien tulokset. Niissä on tullut toistuvasti esiin niin eurajokilaisten kuten loviisalaistenkin periaatteellinen valmius ydinjätteiden vastaanottoon, so. sijoitukseen oman kuntansa alueelle. Jätteiden todennäköisessä sijoituskunnassa Eurajoella luottamus loppusijoituksen turvallisuuteen on vahvistunut edelleen viime vuodesta.
|
