|
Usko vaihtoehtoenergian hyödyntämismahdollisuuksiin on säilynyt kaikissa oloissa vankkana. Merkittävän monet (43%) pitävät saasteetonta ja ehtymätöntä aurinkoenergiaa realistisena ratkaisuna jo lähitulevaisuudessa, pitkää odotusta puolestaan ennustaa noin joka kolmas (36%). Arviointien aikasarja piirtyy harmoniseksi. Toiveikkuus aurinkovoiman käyttömahdollisuuksia kohtaan kasvoi kymmenen vuoden ajan verrattain tasaisin, joskin lyhyin askelin. Vuosituhannen vaihteessa liike pysähtyi. Uusin tulos vahvistaa edellisten mittausten tulokset, jotka viittasivat asennekehityksen taittumiseen [kuvio 23.]. Useampi kuin kaksi kolmesta (70%) uskoo, että tuuli- ja aurinkovoima voitaisiin ottaa maassamme laajaan käyttöön jo melko pian, mikäli vain niitä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan haluttaisiin panostaa varoja. Vain harvat (13%) kieltävät asian todenperäisyyden. Vaihtoehtohenkinen - mutta äärimmäisen teknologiauskoinen - visio vahvistui tasaisesti useiden vuosien ajan vuoteen 1998 saakka, minkä jälkeen trendi taittui ja kannanotot ovat tulleet jälleen hieman varovaisemmiksi. Yksituumaisuus on säilynyt silti suurena [kuvio 24.]. Tuulivoimaan suhtautumista mitattiin energiamuodon käytön toivotun laajuuden (ks. luku 1.) ohella parilla erilliskysymyksellä. Energiamuodon kielteisiin maisemavaikutuksiin viittaaminen ei horjuta suuren yleisön sympatioita: vain noin joka kuudes (18%) yhtyy näkemykseen, jonka mukaan tuulivoiman käytön lisääminen johtaisi huomattaviin ympäristöhaittoihin tuulivoimaloiden rumentaessa maiseman laajoilta alueilta. Orastavaa kriittisyyden kasvua indikoinut asennekehitys - aiemmat tulokset viittasivat siihen että ajan myötä myös tuulivoimassa saatetaan alkaa nähdä ongelmia - ei ole enää jatkunut. Omakohtaisia havaintoja tuulipuistojen esteettisyydestä lienee maassamme vain harvoilla [kuvio 25.]. Kysymys tuulella tuotetun sähkön ostamishalukkuudesta ei herätä suurta innostusta, ainakaan siinä tapauksessa että puhdas tuulisähkö olisi tavanomaista sähköä kalliimpaa. Runsas neljännes (28%) ilmoittaa olevansa valmis tällaiseen kauppaan, joka toinen (49%) ei. Tulos kertoo kiinnostuksen laimentuneen viime mittauksesta. Samaa kuvastaa koko tutkimuskautta koskeva aikasarja. Sen mukaan potentiaalinen ostohalukkuus on nyt alempana kuin kertaakaan aiemmin (kysymys on ollut mukana vuodesta 1997; ei kuviota). Osaltaan innostusta on saattanut vähentää sähkön hintakehitys - 'tavallinen' sähkökin on ollut viime vuosina siinä määrin kallista, ettei lisähinnan maksaminen tunnu houkuttelevalta. Muistettakoon myös, että tilastojen valossa tuuli- ja muun ekosähkön kauppa on käynyt - takavuosien massiivisesta markkinoinnistaan huolimatta - kovin kivuliaasti. Periaatteellinen ostovalmius - vaikka sitä olisikin - realisoituu täten käytännössä vain harvoin.
|
