|
Väestön sisäiset erot viidenteen ydinvoimalaan suhtautumisessa ovat aiempaan tapaan suuret. Hanke saa huomattavasti enemmän ymmärtämystä miehiltä (60% kannattaa, 23% vastustaa) kuin naisilta (27%/51%). Vastakohtaisuus viestii siitä että rakentamispäätös on ollut selvästikin miesten mieleen mutta ei niinkään naisten. Sukupuolen mukainen ero on ollut suuri seurannan kaikissa vaiheissa [kuvio 5.]. Iän kohotessa kannanotot myönteistyvät näkyvästi. Tämänsuuntainen ikäriippuvuus - nuorempien ikäryhmien nuivuus - on hahmottunut viime vuosien aineistoista selvänä. Seurannan alkuvuosina ja vielä noin kymmenen vuoden takaisissa aineistoissa ydinvoimakannat eivät olleet juuri lainkaan ikäsidonnaisia. Myös koulutuksen yhteys on jonkin verran muuttunut ajan myötä. Vaikka ydinvoiman kannatus edelleen kasvaa koulutustason kohotessa, riippuvuus on heikompi kuin seuranta-ajan alkupuolella. Nyt saaduissa tuloksissa akateemisesti koulutetut erottuvat ydinvoimamyönteisyydellään näkyvästi muista. Koulutustason yhteys on myös selkeän sukupuolisidonnainen ilmiö: miehillä ydinvoimamyönteisyys lisääntyy voimakkaasti koulutuksen kohoamisen myötä, naisten ydinvoimakannat ovat miltei koulutustasosta riippumattomia (ei kuviossa). Ammatti- ja sosiaaliryhmistä ydinvoimamyönteisimpiä ovat johtavassa asemassa olevat, ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät. Poliittisella kentällä kokoomuksen (67%) kannattajat erottuvat selvästi muista ydinvoimamyönteisyytensä vuoksi. Myös SDPn ja KESKn kannattajakunnissa hanke saa keskimääräistä enemmän tukea. Ydinvoimavastaisimpia ovat totuttuun tapaan vihreiden kannattajat. Täydentävänä tietona kuvion ulkopuolelta mainittakoon lisäksi, että ruotsinkielinen väestö vieroksuu ydinvoimaa suomenkielistä enemmän. Ydinvoimaloiden sijaintikunnissa väestö suhtautuu - aiempien tutkimusvuosien tapaan - ydinvoiman lisärakentamiseen merkittävästi myönteisemmin kuin väestö muualla maassa. Sekä Loviisassa (69%) että Eurajoella (60%) viidennen ydinvoimalan kannattajat ovat selkeässä enemmistöasemassa. Edelliseen mittaukseen verrattuna kunnittainen asennekehitys hahmottuu erisuuntaiseksi. Loviisalaisten myönteisyys näyttää aiempaa(kin) laajemmalta, Eurajoella sen sijaan havaitaan merkkejä varauksellisuuden lisääntymisestä. Viime mainittu muutos pehmenee kun tulkinnassa huomioidaan myös aiempi asennekehitys. Laitoksen 'kysyntä' oli Eurajoella voimakkaassa kasvussa usean vuoden ajan. Kunnan uusin tulos ei poikkea olennaisesti sen vuosien 2001 ja 2002 tuloksista. Voidaan myös ajatella että rakentamishankkeen käynnistyminen tietyllä tavalla hämmentää paikallisyhteisöä ja sen vakiintunutta elämämenoa. Kunnittaisia tuloksia arvioitaessa tulee luonnollisesti muistaa myös tilastolliset tekijät: verraten pienistä vastaajaryhmistä laskettuja lukuja tulee aina tarkastella tietyllä suurpiirteisyydellä [kuvio 6.]. ' |
