![]()
|
Ydinjätteisiin on aiemmissa tutkimuksissa todettu kohdistuvan näkyviä epäluuloja. Nyt runsas neljännes (28%) katsoo ydinjätteiden kallioperähautauksen Suomeen turvalliseksi. Epäileviä on enemmän, vajaa puolet (47%) väestöstä. Luvut ovat hieman skeptisemmät kuin vuotta aikaisemmin, mutta lähellä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä arvoa. Seurannan ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella (1983-1993) luottamus oli vielä niukempaa [kuvio 7.]. Varauksellisuutta selittää yhtäältä enemmistön (70%) näkemys, jonka mukaan ydinjätteet muodostavat jatkuvan uhan tulevien sukupolvien elämälle. Osuus on jonkin verran suurempi kuin vuosi sitten, jolloin jätehuoli saavutti tähän mennessä alimman arvonsa (65%). Pitemmällä vertailujaksolla tarkastellen eroa ei suoranaisesti esiinny. Nyt saatu tulos on asiallisesti sama kuin kahdeksassa viime mittausta edeltäneessä mittauksessa. Seuranta-ajan alkuvuosista jätehuoli on hieman höltynyt myös tämän mittarin valossa. Kaiken kaikkiaan uhkakokemukset osoittautuvat kuitenkin varsin sitkeähenkisiksi (ei kuviota). Ajatus, jonka mukaan ydinjätteet olisi parempi pitää nykyisissä välivarastoissaan ja odottaa uusia ratkaisuja kuin sijoittaa lopullisesti ne kallioperään, saa kahden viidesosan (40%) hyväksynnän. Eri mieltä on joka neljäs (24%). Jos kohta ero edellisiin vuosiin on pieni, viime vuosikymmenen alkuvuosista 'tuumaustauon' kannatus on vähentynyt selvästi. Tulkinnassa tosin tulee huomata ydinjätteiden vuonna 1994 tehty vientikieltopäätös (kysymys ei sisältynyt vuosien 1994-1996 aineistoihin), joka rajasi ratkaisumahdollisuudet kapeammalle alueelle [kuvio 8.]. Voimalaitoskunnissa ydinjätteisiin suhtaudutaan aiempaan tapaan vähemmän vieroksuvasti kuin maassa keskimäärin. Usko loppusijoituksen turvallisuuteen on niissä merkittävästi laajempaa. Tarkasteluyhteydessä on paikallaan palauttaa mieliin myös tutkimussarjan aiempien osien tulokset. Niissä on tullut toistuvasti esiin niin eurajokilaisten kuten loviisalaistenkin periaatteellinen valmius ydinjätteiden vastaanottoon, so. sijoitukseen oman kuntansa alueelle. Tämänkertaisessa tutkimuksessa kummassakin kunnassa ydinjätteisiin suhtaudutaan havaittavasti varauksellisemmin kuin vuosi sitten (ei kuviota).
|