3
. ILMASTONMUUTOS, YMPÄRISTÖ JA KASVU

Tutkimukseen on sisältynyt jo pitkään kasvihuoneilmiötä ja ilmaston lämpenemistä koskevia kysymyksiä. Ne ovat tuottaneet tuloksia, jotka osoittavat kansalaisten kokevan kyseiset ilmiöt reaaliseksi uhaksi. Jo 80-luvun lopulla suomalaiset olivat taipuvaisia näkemään yhteyttä silloisten poikkeuksellisiksi koettujen sääolojen ja ilman saastumisen välillä.

3.1.  Onko ilmastonmuutos totta

Kun keskustelua asiasta on viime vuosina käyty ilmastonmuutos-käsitteen alla, sama on todentunut yksiselitteisen selvänä. Kaksi kolmesta (66%) yhtyy käsitykseen, jonka mukaan viime vuosien sateet, myrskyt, tulvat ja muut poikkeukselliset sääolot ovat osoitus ilmastonmuutoksesta, ts. siitä että saasteet ovat järkyttäneet luonnon tasapainoa. Eri mieltä tohtii olla vain noin joka seitsemäs (14%). Kannanotot ovat pysyneet koko 2000-luvun varsin vakaina (kysymyksessä esimerkkeinä mainittuja sääilmiöitä on vaihdeltu tutkimusvuodelle ominaisten ongelmien mukaan; mukana ovat olleet mm. kuivuus ja kuumuus) [kuvio 13.].

Ajattelutapa tulee esille myös suoraan energiantuotantoon kytkettynä. Kolmen neljäsosan (74%) mielestä kasvihuoneilmiön pysäyttämiseksi kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulisi rajoittaa tuntuvasti. Osuus on hieman korkeampi kuin edellisessä tutkimuksessa (69%) ja samalla myös (täpärästi) koko seuranta-ajan korkein (ei kuviota). Muutos on loogisesti yhteensopiva voimistuneen hiilen vieroksunnan kanssa (ks. luku 1.2.). 

Tämänkertaisessa tutkimuksessa käsityksiä ilmastonmuutoksesta selvitettiin myös osana uutta, teemaa laajemmin luotaavaa kysymyssarjaa. Sen kaksi mittaria testasi suoraan uskoa siihen kuinka todellinen ja vakava ilmiö ilmastonmuutos on. Kansalaisten kannanotot eivät jätä sanottavaa tulkinnanvaraa. Tiedeyhteisön joidenkin - yhä harvalukuisemmiksi käyvien - toisinajattelijoiden teesi, jonka mukaan puhe ilmastonmuutoksesta ei pidä paikkaansa, tai ainakin uhkaa on liioiteltu, herättää enemmän torjuntaa (50%) kuin hyväksyntää (31%). Käänteisen argumentin, jonka mukaan ilmastonmuutos on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii tehokkaita toimia, allekirjoittaa peräti kolme neljästä (74%). Väitteen kiistää vain noin joka kymmenes (9%; kyseiset tulokset sisältyvät seuraavan luvun 3.2. yhteydessä esitettävään kuvioon 15.).

Etenkin ensin mainittuun, uhkaa vähättelevään lausumaan suhtautumisessa havaitaan epätavallisen suurta väestön sisäistä vaihtelua. 'Ei ole perää' -teesiin yhtyvät keskimääräistä useammin mm. miehet, vanhemmat ja vähän koulutetut henkilöt. Etenkin nuorille, opiskelijoille sekä vihreiden kannattajille ilmastonmuutos sen sijaan on tosiasia, joka ei juuri jätä epäilykselle sijaa. Alueellisesti ilmastonmuutos 'realisoituu' asteittain pohjoisesta etelään siirryttäessä [kuvio 14.].