Edellä tarkastellut ilmastonmuutosnäkemykset olivat osa tämänkertaiseen tutkimukseen sisältynyttä laajempaa aihealueen kartoitusta. Kysymyssarja luotasi käsityksiä paitsi ilmastonmuutoksesta, myös sen torjuntaan tähtäävästä Kioton ilmastosopimuksesta sekä kyseisen sopimuksen myötä käynnistymässä olevasta päästökaupasta. Vastaajien tuli arvioida erilaisia julkisessa keskustelussa esitettyjä arvioita ja väitteitä sen mukaan, missä määrin ne vastaavat heidän henkilökohtaista näkemystään.

Laajimmin kannatetuiksi tulevat näkemykset viestivät eri tavoin siitä, että suomalaiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen vakavasti. Ykkössijalle yltävä vaade 'Venäjän ja USAn tulisi pikaisesti sitoutua Kioton sopimukseen' (87% yhtyy) vetoaa sen puolesta että kaikkien muidenkin tulisi suhtautua asiaan vakavasti (sopimuksen sittemmin ratifioineen Venäjän jaakailu oli vielä kesken kysymystä laadittaessa). Ilmastonmuutoksen jo tarkastellun totena pitämisen ('todellinen ja vakava uhka joka vaatii tehokkaita toimia', 74%) ohella kolmas kärkeen kohoava teesi koskee tiedonsaantia. Moite 'päästökaupan vaikutuksista on tiedotettu kansalaisille liian vähän' saa taakseen kolme neljästä (74%, kuvio 15.].

Jos kohta 'tiedotusta lisättävä' -kanta on helppo yhteiskunnallisen kritiikin esittämistapa asiassa kuin asiassa, tarkasteltavassa yhteydessä sillä voi nähdä tavallista enemmän painoarvoa. Tiedontarpeeseen viittaavat myös vastausjakaumien liki kauttaaltaan suuret 'ei osaa sanoa' -osuudet. Vailla kantaa oleminen on kuitenkin paitsi inhimillistä, myös rehellistä ja rationaalista. Näin etenkin kun otetaan huomioon kuinka uudesta, monimutkaisesta ja hankalasti miellettävästä asiakokonaisuudesta on kyse. Kansalaisten kannanmuodostusta ei liioin edesauta se, kuinka ristiriitaista informaatiota asiasta on julkisuudessa tarjoiltu.

Epävarmuus ulottuu päästökaupan perusteita ja tehokkuutta koskeviin käsityksiin. Joskin näkemys 'päästökauppa tukee tehokkaasti ponnisteluja ilmastonmuutoksen torjumiseksi' herättää enemmän hyväksyntää kuin torjuntaa, niin käy lähes samoin luvuin myös vastateesille 'päästökauppa on pelkkää taloudellista peliä, jolla ei vähennetä päästöjä lainkaan'.

Vaikka Kioton sopimus ja päästökauppa saavatkin kansalaismielipiteessä verraten selkeän puollon, niiden vaikutuksia suomalaisten elämään ei nähdä välttämättä erityisen suotuisiksi. Kyse on yhtäältä hinnasta joka tulee maksaa, vaikka maksaminen ei - ainakaan lyhyellä tähtäyksellä - tunnu kovin mukavalta. Arviota 'päästökaupan alkaminen nostaa sähkön hintaa ja asumiskustannuksia Suomessa' pidetään huomattavasti useammin totena kuin ei-totena. Merkittävän monien mielestä 'päästökauppa kohtelee (asiansa hyvin hoitanutta) Suomea epäoikeudenmukaisesti'. Yleisellä tasolla kysymykseen siitä onko päästökauppa maallemme eduksi vai haitaksi, tulokset eivät kuitenkaan anna selvää vastausta. Tätä luotaavat teesit 'Suomella on hyvät mahdollisuudet hyötyä kansainvälisestä päästökaupasta'  ja 'päästökaupasta aiheutuu Suomelle suuria ongelmia' tuottavat liki samanlaiset vastausjakaumat. Epätietoisten osuus nousee kummankin kohdalla enemmistöasemaan.