|
Usko vaihtoehtoenergian hyödyntämismahdollisuuksiin on säilynyt kaikissa oloissa vankkana. Merkittävän monet (41%) pitävät saasteetonta ja ehtymätöntä aurinkoenergiaa realistisena ratkaisuna jo lähitulevaisuudessa. Pitkää odotusta povaavia on kuitenkin lähes yhtä paljon (37%). Arviointien aikasarja piirtyy harmoniseksi. Toiveikkuus aurinkovoiman käyttömahdollisuuksia kohtaan kasvoi pitkään verrattain tasaisin, joskin lyhyin askelin. Vuosituhannen vaihteessa liike pysähtyi. Uusin tulos vahvistaa edellisten mittausten tulokset, jotka viittasivat asenteiden alkaneen muuttua jälleen skeptisemmiksi [kuvio 21.]. Kolme neljästä (74%) uskoo, että tuuli- ja aurinkovoima voitaisiin ottaa maassamme laajaan käyttöön jo melko pian, mikäli vain niitä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan haluttaisiin panostaa varoja. Vain harvat (10%) kieltävät asian todenperäisyyden. Vaihtoehtohenkinen - mutta äärimmäisen teknologiauskoinen - visio vahvistui tasaisesti useiden vuosien ajan vuoteen 1998 saakka, minkä jälkeen trendi taittui ja kannanotot alkoivat muuttua hieman varovaisemmiksi. Uusin tulos viittaa tämän perääntymisvaiheen päättymiseen. Toiveikkuus on nyt havaittavasti suurempaa kuin edellisessä mittauksessa [kuvio 22.]. Tuulivoimaan suhtautumista mitattiin energiamuodon käytön toivotun laajuuden (ks. luku 1.) ohella kahdella erilliskysymyksellä. Energiamuodon kielteisiin maisemavaikutuksiin viittaaminen ei horjuta suuren yleisön sympatioita. Vain noin joka kuudes (18%) yhtyy näkemykseen, jonka mukaan tuulivoiman käytön lisääminen johtaisi huomattaviin ympäristöhaittoihin tuulivoimaloiden rumentaessa maiseman laajoilta alueilta. Orastavaa kriittisyyden kasvua indikoinut asennekehitys - aiemmat tulokset viittasivat siihen että ajan myötä myös tuulivoimassa saatetaan alkaa nähdä ongelmia - ei ole enää jatkunut. Omakohtaisia havaintoja tuulipuistojen esteettisyydestä lienee maassamme vain harvoilla [kuvio 23.]. Kysymys tuulella tuotetun sähkön ostamishalukkuudesta ei herätä suurta innostusta, ainakaan siinä tapauksessa että puhdas tuulisähkö olisi tavanomaista sähköä kalliimpaa. Runsas neljännes (29%) ilmoittaa olevansa valmis tällaiseen kauppaan, lähes joka toinen (46%) ei. Luvut ovat lähes yhtä laimeat kuin viime mittauksessa, jossa potentiaalinen ostohalukkuus painui alemmaksi kuin kertaakaan aiemmin (kysymys on ollut mukana vuodesta 1997; ei kuviota). Osaltaan innostusta on saattanut vähentää sähkön hintakehitys - 'tavallinen' sähkökin on ollut viime vuosina siinä määrin kallista, ettei lisähinnan maksaminen ole tuntunut houkuttelevalta. Muistettakoon myös, että tilastojen valossa tuuli- ja muun ekosähkön kauppa on käynyt - takavuosien massiivisesta markkinoinnistaan huolimatta - kivuliaasti. Periaatteellinen ostovalmius realisoituu täten käytännössä vain harvoin. . |
