|
Usko vaihtoehtoenergian hyödyntämismahdollisuuksiin on säilynyt kaikissa oloissa vankkana. Merkittävän monet (43%) pitävät saasteetonta ja ehtymätöntä aurinkoenergiaa realistisena ratkaisuna jo lähitulevaisuudessa. Pitkää odotusta povaavia on kuitenkin lähes yhtä paljon (35%). Arviointien aikasarja piirtyy harmoniseksi. Toiveikkuus aurinkovoiman käyttömahdollisuuksia kohtaan kasvoi pitkään verrattain tasaisin, joskin lyhyin askelin. Vuosituhannen vaihteessa liike pysähtyi ja asenteet alkoivat jälleen muuttua vähä vähältä skeptisemmiksi. Epäily ei kuitenkaan ole enää enentynyt. Uusin tulos viittaa pikemminkin trendin taittumiseen kuin sen jatkumiseen [kuvio 21.]. Seitsemän kymmenestä (70%) uskoo, että tuuli- ja aurinkovoima voitaisiin ottaa maassamme laajaan käyttöön jo melko pian, mikäli vain niitä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan haluttaisiin panostaa varoja. Vain harvat (12%) kieltävät asian todenperäisyyden. Vaihtoehtohenkinen - mutta äärimmäisen teknologiauskoinen - visio vahvistui tasaisesti useiden vuosien ajan vuoteen 1998 saakka, minkä jälkeen trendi taittui ja kannanotot alkoivat muuttua hieman varovaisemmiksi. Usko vaihtoenergiaan on nyt havaittavasti heikompaa kuin edellisessä mittauksessa mutta jokseenkin samalla tasolla kuin kahdessa sitä edeltävässä tutkimuksessa [kuvio 22.]. Tuulivoimaan suhtautumista mitattiin energiamuodon käytön toivotun laajuuden (ks. luku 1.) ohella väittämämuotoisella erilliskysymyksellä. Energiamuodon kielteisiin maisemavaikutuksiin viittaaminen ei sanottavasti horjuta suuren yleisön sympatioita. Noin joka neljäs (24%) yhtyy nyt näkemykseen, jonka mukaan tuulivoiman käytön lisääminen johtaisi huomattaviin ympäristöhaittoihin tuulivoimaloiden rumentaessa maiseman laajoilta alueilta. Vaikka luku ei ole suuri, on se merkittävästi suurempi kuin vuotta aikaisemmin (18%). Seitsemästä mittauskerrasta piirtyvä aikasarja viittaa myös kokonaisuutena kriittisyyden kasvuun. Ajan myötä myös tuulivoimassa saatetaan alkaa nähdä ongelmia. Omakohtaisia havaintoja tuulipuistojen esteettisyydestä lienee maassamme edelleen vain harvoilla [kuvio 23.]. . |
