|
Usko vaihtoehtoenergian hyödyntämismahdollisuuksiin on säilynyt kaikissa oloissa vankkana. Merkittävän monet (45%) pitävät saasteetonta ja ehtymätöntä aurinkoenergiaa realistisena ratkaisuna jo lähitulevaisuudessa. Pitkää odotusta povaavia on myös merkittävän paljon (32%). Arviointien aikasarja piirtyy harmoniseksi. Toiveikkuus aurinkovoiman käyttömahdollisuuksia kohtaan kasvoi pitkään verrattain tasaisin, joskin lyhyin askelin. Vuosituhannen vaihteessa liike pysähtyi ja asenteet alkoivat jälleen muuttua vähä vähältä skeptisemmiksi. Viime mittauksessa epäily ei enää enentynyt ja nyt saadut tulokset viittaavat jo aurinko-optimismin uuteen kasvuun [kuvio 22.]. Seitsemän kymmenestä (70%) uskoo, että tuuli- ja aurinkovoima voitaisiin ottaa maassamme laajaan käyttöön jo melko pian, mikäli vain niitä koskevaan tutkimus- ja kehitystoimintaan haluttaisiin panostaa varoja. Vain harvat (12%) kieltävät asian todenperäisyyden. Vaihtoehtohenkinen - mutta äärimmäisen teknologiauskoinen - visio vahvistui tasaisesti useiden vuosien ajan vuoteen 1998 saakka, minkä jälkeen trendi taittui ja kannanotot alkoivat muuttua hieman varovaisemmiksi. Usko vaihtoehtoenergiaan on nyt samalla tasolla kuin edellisessä mittauksessa ja myös lähellä useiden viime vuosien keskiarvoa [kuvio 23.]. Tuulivoimaan suhtautumista mitattiin energiamuodon käytön toivotun laajuuden (ks. luku 1.) ohella väittämämuotoisella erilliskysymyksellä. Energiamuodon kielteisiin maisemavaikutuksiin viittaaminen ei sanottavasti horjuta suuren yleisön sympatioita. Vajaa neljännes (23%) yhtyy nyt näkemykseen, jonka mukaan tuulivoiman käytön lisääminen johtaisi huomattaviin ympäristöhaittoihin tuulivoimaloiden rumentaessa maiseman laajoilta alueilta. Vaikka luku on hieman pienempi kuin vuotta aikaisemmin, kahdeksasta mittauskerrasta piirtyvä aikasarja viittaa pikemminkin kriittisyyden kasvuun kuin sen vähenemiseen. On mahdollista, että ajan myötä myös tuulivoimassa saatetaan alkaa nähdä ongelmia. Omakohtaisia havaintoja tuulipuistojen esteettisyydestä lienee maassamme edelleen vain harvoilla [kuvio 24.]. Tämänkertaiseen tutkimukseen sisältyi myös uusi jätteiden hyötykäyttöön suhtautumista mittaava väite. Vaikka kyse ei ole perinteisessä mielessä vaihtoehtoenergiasta, jätepolitiikkaa koskevan julkisen keskustelun - mitä jätteille pitäisi tehdä - rintamalinjat noudattavat paljolti samaa jakoa kuin suhtautuminen vaihtoehtoisiin energianlähteisiin. Teesin 'palava kotitalous- ja muu yhdyskuntajäte olisi parempi polttaa jätteenpolttolaitoksissa energiaksi kuin yrittää hyödyntää niitä muilla tavoin' allekirjoittaa jopa seitsemän kymmenestä (70%). Toista mieltä tohtii olla vain noin joka kymmenes (9%, ei kuviota). Laajaa samanmielisyyttä tulkittaessa tulee ottaa paitsi huomioon kilpailevien argumenttien puute, myös polton organisoinnin käytännön ongelmat. Hyväksyntä hupenee helposti kun kyse on jätteenpolttolaitosten sijaintipaikkojen määrittämisestä (ns. nimby-ilmiö).
|
