Tämänkertaisen tutkimuksen uutena erillisteemana olivat suomalaisten huolenaiheet. Vastaajien tuli arvioida seitsemäätoista asiaa ja kehitysilmiötä erillisesti sen mukaan, kuinka huolestuttaviksi he ne henkilökohtaisesti kokevat. Kysymyksen ideana oli paitsi kartoittaa kansalaisten yhteiskuntakuvaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä yleensä, verrata energiaan liittyviä huolia muihin huolenaiheisiin.

7.1. Energiaan liittyvät vs. muut huolet

Yleiskuva tuloksista muodostuu mittavaa huolestuneisuutta ilmentäväksi. Kaikki tiedustellut asiat koetaan laajasti ainakin melko huolestuttaviksi. Huolet asettuvat kuitenkin verrattain selvään järjestykseen. Voimakkaimmin profiilissa korostuvat erilaiset ympäristöön liittyvät huolenaiheet. Ylimmäksi kohoavan ympäristöä koskevan yleishuolen ('luonnon ja ympäristön eri tavoin tapahtuva kuormitus ja saastuminen yleensä', 91% ilmoittaa pitävänsä joko erittäin tai melko melko huolestuttavana, 9% ei pidä kovin huolestuttavana tai ei ole lainkaan huolestunut) ohella kärjen tuntumaan nousevat Itämeren¹ tilan huonontuminen (86%/13%) sekä ilmastonmuutos ja sen seuraukset (81%/18%) [kuvio 31.].

Ympäristö ei kuitenkaan ole suomalaisten yksinomainen huolenaihe. Listan kärkisijoilta löydetään myös toisentyyppisiä ja keskenään kovin erilaisia asioita. Tällaisia ovat mm. vanhusten- ja terveydenhuollon ongelmat Suomessa (86%/13%), nyky-yhteiskunnan vääristynyt arvomaailma (82%/16%), aliravitsemus, köyhyys ja pakolaisuus kehitysmaissa (82%/17%) sekä työpaikkojen siirtyminen Suomesta halvan työvoiman maihin/globalisaatio (78%/21%). Vaikka myös järjestyksessä näistä seuraaviksi sijoittuvien asioiden jakaumat painottuvat selvästi huolestuneisuuden suuntaan, kannanottojen intensiteetti  ('erittäin huolestuttava' -osuudet) putoaa kuitenkin jo näkyvästi.

Profiilin kärjen ohella on paikallaan tarkastella myös sen tyveä. Tiedustelluista vähiten huolestuttavaksi koetaan ydinvoiman käyttö energiantuotannossa  (47%/52%). Tulos tuo esille mielipidetutkimusten sanomaan sisältyvän kahtalaisuuden, so. sen, kuinka erilaisen kuvan yksittäiseen kysymykseen perustuva tulos ja laajempi komparoiva kysymysasetelma voivat jostakin asiasta antaa. Uutisotsikko 'Puolet suomalaisista pelkää ydinvoimaa' kuulostaisi arvattavasti hyvältä ydinvoiman vastustajien keskuudessa. Ydinvoiman kannattajia taas hivelisi tieto, jonka mukaan 'Ydinvoima on suomalaisten vähäisin huolenaihe'. Ydinvoimaa koskeva tulos  on merkittävä myös sikäli että kysymys on yleistävä erottelematta kotimaista ja muiden maiden ydinvoimantuotantoa. Idän sovellusten - viime aikojen uutisten perusteella myös länsinaapurinkin edesottamusten - periaatteellinen mukanaolo puntaroinnissa ei ole omiaan kohottamaan luottamuslukuja.

Muista energiaan suoraan tai välillisesti liittyvistä huolista öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttö sijoittuu vertailun keskivaiheille (70%/28%). Toiseksi viimeiseltä sijalta löydetään polttoprosesseista ilmaan leviävien pienhiukkasten aiheuttama terveysuhka (50%/46%). Pienhiukkasten herättämä huoli osoittautuu näin mitaten jonkin verran vähäisemmäksi kuin mihin sitä koskeva aiempi, eri kysymyksiin perustuva tutkimustieto on viitannut.

Koko tulosprofiilin tulkinnassa tulee huomata, etteivät tiedustellut asiat ole - eivätkä voi koskaan kyselyissä olla - suoraan yhteismitallisia. Kyse on kovin eri tyyppisistä ilmiöistä, ja ongelmien vaikutusalue vaihtelee kansallisista globaaleihin. Myöskään mitään yhtenäistä aikajännettä ongelmien realisoitumiselle ei voida määrittää. Arviointikohteet sisältävät väistämättä myös päällekkäisyyttä ja joiltain osin myös keskinäistä kausaalista yhteyttä (esimerkiksi hirmumyrskyjen voidaan ajatella olevan ilmastonmuutoksesta aiheutuvia, jne.).

Koska kysymyssarja on uusi, sen tuloksia ei voida suoraan verrata aiemmin saatuihin. Tutkimussarjan vuoden 1987 mittaukseen sisältyi kuitenkin perusasetelmaltaan pitkälti saman tyyppinen suomalaisten huolikirjon kartoitus. Vertailu sen tuloksiin kertoo, ettei asennoituminen ole paljon 20 vuodessa muuttunut. Eniten huolta kannettiin tuolloinkin ympäristön saastumiseen liittyvistä asioista. Seuraaviksi sijoittuivat terrorismin ja väkivallan lisääntyminen sekä ajankohtana uudeksi uhkakuvaksi noussut aids.

 ¹Itämeren korkea prioriteetti on tullut yksiselitteisenä esille myös muussa viimeaikaisessa, asiaa eri näkökulmasta lähestyvässä tutkimuksessa (Suomi, EU ja maailma, EVA 2008).