
|
8.2. Sähkömarkkinoiden edut ja haitat Omistajuuden ja regulaation ohella arvioitavana oli myös sähkömarkkinoiden toimivuuteen ja vaikutuksiin liittyviä näkökohtia. Aiempien mittausten mukaan markkinoiden yhteispohjoismaisuus on mielletty positiiviseksi asiaksi sikäli, että se turvaa sähkön saatavuutta. Riippuvuus muista maista on silti aina koettu epäsuotuisaksi asiantilaksi. Teesi 'Suomen tulisi olla sähköntuotannossaan omavarainen, vailla riippuvuutta kansainvälisen sähkökaupan suhdanteista' tavoittaa nyt neljän viidesosan (80%) tunnot. Osuus on lähes yhtä suuri kuin vuotta aiemmin. Toive omillaan pärjäämisestä vahvistui vuosi vuodelta ja oli viime mittauksessa korkeammalla kuin kertaakaan aiemmin. Toiveen toteutumista auttaa osaltaan rakenteilla olevan viidennen ydinvoimalaitoksen valmistuminen [kuvio 37.]. Uuden järjestelmän keskeisin koetinkivi on luonnollisesti sen vaikutus sähkön hintaan. Markkinakilpailun koettuja hintavaikutuksia luotaava seurantamittari tuo esille selkeitä kehityskulkuja. Epätavallisen eläväiseksi osoittautuneessa indikaattorissa nähdään jälleen uusi käänne. Nyt runsas neljännes (27%) katsoo kilpailun alentaneen oman kotitaloutensa käyttämän sähkön hintaa. Asian kieltää noin joka toinen (49%). Vaikka arvio ei ole valoisa, suhteellisessa katsannossa se on vähintäänkin kohtalainen. Ero edellisen mittauksen pohjalukemiin - vuoden 2006 tulos oli koko seuranta-ajan kriittisin yhdessä vuoden 2003 tuloksen kanssa - on merkittävän suuri. Seurannan alussa arviot heijastivat verraten positiivisia odotuksia. 2000-luvun alkuvuosina kilpailun myönteiseen vaikutukseen uskovien osuus vähentyi asteittain siten että kokonaismuutos ehti muodostua jo mittavaksi. Muutosten taustalta voidaan löytää paitsi muuttuvia tuntemuksia, myös muuttuvia tosiasioita. Arvioinneissa tapahtuneet käänteet ovat ilmeisessä yhteydessä paitsi sähkön hintaa koskevaan julkiseen keskusteluun, myös sähkön faktiseen hintakehitykseen. Aikasarjan näkyvimmät loppuvuoteen 2003 ja 2006 ajoittuvat kritiikkipiikit löytyvät samoilta ajankohdilta myös Energiamarkkinaviraston hintatilastoista [kuvio 38.]. Sähkön hinnankorotusten yhteydessä kuultu puolustusteesi, jonka mukaan 'sähkö on Suomessa halvempaa kuin useimmissa muissa EU-maissa' herättää huomattavaa epätietoisuutta (51%). Asiaa totena pitäviä (30%) on kuitenkin jonkin verran enemmän kuin sen kiistäviä (20%). Tietämys asiasta - näin voidaan sanoa koska puntaroitavana on kansainvälisiin vertailutilastoihin perustuva fakta - on hieman lisääntynyt kolmen mittauksen seuranta-aikana. Parempikaan tietämys tuskin liennyttäisi kansalaisten tuntoja. Reagointeja herättävää jonkin asian arvioinnissa on muutos, ei sen absoluuttinen tai suhteellinen taso [kuvio 39.]. Toisin kuin kuluttajahinnoista puhuttaessa yleensä, 'eurooppalaiselle hintatasolle' pääsystä ei kuitenkaan energian osalla myöskään unelmoida. Teesiä 'mikäli nykyiset pohjoismaiset sähkömarkkinat laajentuisivat koko EU-Euroopan kattaviksi, sähkön hinta Suomessa kohoaisi huomattavasti', pidetään useammin totena (37%) kuin ei-totena (11%). Suuri vailla kantaa olevien osuus (51%) kertoo kuitenkin laajasta epätietoisuudesta. Koska mittari on uusi, sen osalta ei voida esittää muutostietoa (ei kuviota). Tuloksista
saadaan myös kokonaisarvosana sähkömarkkinoiden toiminnalle. Esille
tulevasta kritiikistä huolimatta kansalaismielipiteen tuomio ei ole
langettava, jos ei vapauttavakaan. Tätä
koskeva teesi 'nyt kun sähkömarkkinoiden vapauttamisesta kilpailulle on
saatu useiden vuosien kokemus, ratkaisun voidaan todeta olleen onnistunut'
herättää ennen muuta epätietoisuutta (43%). Asian kieltäviä (33%) on
kuitenkin jonkin verran enemmän kuin sen myöntäviä (24%). Jakauma ei ole
yhtä kriittinen kuin edellisessä mittauksessa, mutta silti
tähänastisista toiseksi kriittisin. Jakauman liikahduksista ja
kansalaisten kokemusten karttumisesta huolimatta vailla kantaa olevien joukko on pysynyt
sangen suurena. Näiden odottavalla 'antaas katsoa'
-kannalla olevien tulevasta kannanmuodostuksesta riippuu, mihin
suuntaan kansalaismielipiteen puntari painuu [kuvio
40.]. |