|
Ydinjätteisiin on aiemmissa tutkimuksissa todettu kohdistuvan näkyviä epäluuloja. Nyt vajaa kolmannes (31%) katsoo ydinjätteiden kallioperähautauksen Suomeen turvalliseksi. Epäileviä on enemmän, runsas kaksi viidennestä (44%). Luvut ovat asiallisesti samat kuin vuotta aikaisemmin ja muutoinkin lähellä viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä arvoa. Pysyvyys kertoo, etteivät jätekannat ole suoraan sidoksissa ydinvoiman kannatukseen. Seurannan ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella (1983-1993) luottamus oli kuitenkin astetta niukempaa kuin nykyisin [kuvio 7.]. Varauksellisuutta selittää yhtäältä kahden kolmasosan (68%) näkemys, jonka mukaan ydinjätteet muodostavat jatkuvan uhan tulevien sukupolvien elämälle. Eri mieltä on vain noin joka seitsemäs (16%). Myös tämän mittarin valossa jätehuoli on jokseenkin tarkasti edellisen vuoden ja myös sitä edeltävien vuosien tasolla. Koko tutkimuskautta koskeva asennekehitys kertoo uhkakokemusten sitkeähenkisyydestä. Vaikka seurannan alkuvaihe erottuu astetta varauksellisempana myös tässä tarkastelussa, kovin paljon lientymistä ei 26 tutkimusvuoden aikana ole asenteissa tapahtunut [kuvio 8.]. Ajatus, jonka mukaan ydinjätteet olisi parempi pitää nykyisissä välivarastoissaan ja odottaa uusia ratkaisuja kuin sijoittaa lopullisesti ne kallioperään, saa nyt runsaan kahden viidesosan (43%) hyväksynnän. Eri mieltä on runsas viidennes (22%). Joskaan 'tuumaustauon' kannatus ei ole viime mittauksesta muuttunut, tutkimuksen seuranta-aikana se on heikentynyt selvästi. Tämän suuntainen kokonaismuutos 90-luvun alusta (62% kannatti välivarastointia vuonna 1991) on suuri. Tulkinnassa tosin tulee huomata ydinjätteiden vuonna 1994 tehty vientikieltopäätös, joka rajasi ratkaisumahdollisuudet kapeammalle alueelle [kuvio 9.].
|
