Pitemmällä aikavälillä energiansäästöasenteissa havaitaan sama systematiikka kuin kasvuodotustenkin kehityksessä. Säästömyönteisyys kasvoi 90-luvun alussa asteittain usean vuoden ajan (säästö jos mikä on erityisesti lama-ajalle ominainen hyve), kunnes trendi katkesi vuonna 1994 ja asenteet palautuivat kerralla lähelle 80-luvun tasoa. Tämän jälkeen suhtautuminen säilyi huomattavan stabiilina yli kymmenen vuoden ajan. Kahden uusimman mittauksen tulokset viittaavat pysyvyyden päättymiseen. Usko säästön mahdollisuuksiin - tai tarpeellisuuteen, kyse voi olla myös välttämättömyyden kokemisesta - on jälleen alkanut lisääntyä. Ilmiö on sopusoinnussa aiempaan suhdannelogiikkaan [kuvio 21.].

Vaikka säästöstä ei olisikaan ratkaisuksi energiaongelmiin, osaratkaisuksi sen uskoo moni. Vaateen, jonka mukaan uusien voimaloiden rakentamisen sijasta pitäisi tehostaa energian säästöä, allekirjoittaa lähes kaksi kolmesta (65%, eri mieltä on 18%). Joskin jakauma on vain oireellisesti hyväksyvämpi kuin vuotta aiemmin, se on hyväksyvin 2000-luvulla saatu. Kumpikin säästöön suhtautumisen indikaattori antaa täten samansuuntaisen signaalin. Kyse ei kuitenkaan vielä ole kovin merkittävästä säästön merkityksen korostumisesta. Laajinta hyväksyntää ajatus sai 90-luvun alussa (korkein arvo 74% vuonna 1992). Asennetrendin nousu- ja laskuvaiheista huolimatta säästön periaatteellinen kannatus on ollut kaikissa vaiheissa vahvaa [kuvio 22.].

Kun säästöasenteita tarkastellaan lähemmin, havaitaan joitakin selkeitä riippuvuuksia. Naisten suhtautuminen energiansäästöön on kummankin mittarin mukaan näkyvästi myönteisempää kuin miesten. Ikäryhmittäin tarkasteltuna myönteisyys kasvaa nuoruuden suuntaan. 

Tämänkertaiseen aineistoon sisältyi myös uusi, osittain säästöön liittyvä mittari. Väite 'Sähkön tuonti ja vanhentuvien voimalaitosten käytöstä poistuminen voitaisiin hyvin korvata jo nykyisin uusiutuvilla energianlähteillä ja energiansäästöllä ilman uusien (suur)voimalaitosten rakentamista' saa melko varovaisen vastaanoton. Kaksi viidestä (41%) pitää teesiä totena ja runsas neljännes (28%) ei-totena. Vaikka jakauma on vino hyväksynnän suuntaan, sitä voi pitää jopa varauksellisena ajatellen kuinka positiivinen ja optimistinen perusasenne kansalaisilla yleisesti ottaen on niin uusiutuvaan energiaan kuin säästöönkin. Poliittisella kentällä vihreiden ja kokoomuksen kannattajien kannat muodostuvat liki vastakkaisiksi (ei kuviota).