Tutkimus sisälsi myös osion, jossa selvitettiin suhtautumista eduskunnan kesällä 2010 tekemään ydinvoimaratkaisuun. Kaksiosainen kysymys luotasi tyytyväisyyttä päätökseen sekä mielipidettä siitä, kuinka monelle laitokselle lupa olisi pitänyt myöntää. Kysymyspari oli eräänlainen ex post -jatko-osa edellisen tutkimuksen (2009) ex ante -asetelmaan, jossa tiedusteltiin kantoja siihen, kuinka monelle uudelle ydinvoimalalle eduskunnan tulisi myöntää rakentamislupa.

Tyytyväisyyttä koskevat tulokset hajoavat verraten paljon. Runsas kolmannes (35%) pitää eduskunnan päätöstä joko erittäin tai melko hyvänä, vajaa puolet (47%) erittäin tai melko huonona. Vaikka jakauma painottuu kriittisten arvioiden suuntaan, sitä ei voi mittausajankohdan tausta huomioon ottaen pitää erityisen ydinvoimavastaisena. Näin etenkin, jos ajatellaan että kriittisyyttä voi periaatteessa olla kahdenlaista, ts. että joidenkin mielestä lupia on myönnetty liikaa, joidenkin mielestä liian vähän [kuvio 8.].

Arvosanojen lähempi erittely tuo esille totunnaisia, ydinvoimakannoille yleensäkin ominaisia eroja. Sukupuolen mukaiset luvut kertovat jälleen vahvasta vastakohtaisuudesta: miesten enemmistö pitää päätöstä hyvänä, naisten enemmistö huonona. Koulutustason kohotessa tyytyväisyys lisääntyy lineaarisesti, joskaan ei tavattoman voimakkaasti. Puoluekentällä kiitosta saadaan eniten KOKn ja KESKn - lupapäätöksen aikaisten päähallituspuolueiden - kannattajilta. Toista ääripäätä edustavat vihreiden ja vasemmistoliiton  kannattajat, joiden valtaenemmistö vitsoo tehdyn valinnan.

Jos kohta alueelliset ja kuntakoon mukaiset erot jäävät yleisesti ottaen vähäisiksi, nykyiset ydinvoimalakunnat profiloituvat asiassa näkyvästi. Päätös on ollut mieluisa uuden reaktorin (TVOn OL4-hanke) rakentamisluvan saaneen Eurajoen asukkaille (60% pitää päätöstä hyvänä, 28% huonona), luvatta jääneen Loviisan (Fortumin hakemus LO3-yksikön rakentamiseksi) asukkaat sen sijaan ovat laajasti tyytymättömiä (59% pitää huonona, 28% hyvänä) eduskunnan päätökseen. Loviisalaisten kantojen tosin todetaan kumpuavan kahtalaisista vaikuttimista. Osa kaupungin asukkaista, lähinnä ruotsinkielinen vähemmistö, ei ilmeisesti kaipaisi enää yhtään laitosta mihinkään [kuvio 9.].

Jatkokysymys lupien toivotusta määrästä tuottaa niin ikään suhteellisen pidättyväisen ja erilaisia tulkintoja mahdollistavan tuloksen. Siitä huolimatta että niiden osuus, jotka eivät (nyt) olisi halunneet myöntää yhtään lupaa, muodostuu selvästi suurimmaksi (40%), vastausjakaumaan sopii sovellettavaksi monenlainen matematiikka. Mikäli jonkin määrän lupia (yhden, kaksi tai kolme lupaa) myöntäneiden osuudet lasketaan yhteen, todetaan että vähintään yhden luvan olisi antanut joka toinen (51%). Joskaan toteutuneen lupamäärän (kahden luvan) kannattajia ei ole kuin viidennes (21%), sitä suurempaa määrää (kolmea) kannattavia löydetään jopa hieman enemmän (16%) kuin yhden luvan kannattajia (14%). Kokonaisuutena tulos ei ilmennä erityistä harmistusta saati päättäjiin kohdistettua syytettä väärin toimimisesta  [kuvio 10.].

Kannanottojen väestöryhmittäiset erot noudattavat tässäkin yhteydessä paljolti tutuksi tullutta logiikkaa. Kolmen luvan kannattajia löydetään suhteellisesti eniten kokoomuksen kannattajien ja loviisalaisten keskuudesta. Vähintään kahden luvan kannalla olevia on keskimääräistä enemmän mm. miesten, akateemisesti koulutettujen, johtavien toimihenkilöiden, yrittäjien ja keskustan kannattajien joukossa. Kokonaan luvitta ydinvoimayhtiöt olisivat jättäneet - jälleen - vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat [kuvio 11.]. 

Kun jälkikäteisarvioita lupien sopivaksi katsotusta määrästä verrataan vuonna 2009 ilmaistuihin ennakkotoiveisiin, todetaan etteivät mielipiteet ole suuresti muuttuneet. Toisin kuin ehkä voisi ajatella, Fukushima-efekti ei ole aiheuttanut erityistä 'katumusta' kansalaisissa.  Nyt päivitetyt arviot ovat osin jopa 'hövelimpiä' kuin ennen eduskunnan päätöstä annetut. Vaikka niitä, joiden mielestä lupia ei olisi tullut myöntää yhtään, on hieman (3 %-yksikköä) aiempaa enemmän, sama pätee myös useamman kuin yhden luvan kannalla oleviin. Kahden tai kolmen luvan puoltajia on nyt yhteensä jopa havaittavasti enemmän kuin ennen päätöstä (nyt 37%, ennen 34%). Samalla yhden luvan kannattajien osuus on aiempaa alempi [kuvio 12.].

Lupateemaan liittyi läheisesti myös väittämämuotoinen, lupien jaossa rannalle jäänyttä Loviisaa koskeva erilliskysymys. Teesi 'Vaikka ydinvoiman kokonaismäärää ei enää suoranaisesti lisättäisikään, Loviisan vanhat ydinvoimalat tulisi voida korvata uudella ydinvoimayksiköllä' herättää kansalaisissa enemmän hyväksyntää (44%) kuin torjuntaa (32%). Tuloksesta välittyy viesti, jonka mukaan ydinvoiman käytöllä nähdään nykytilanteessakin olevan jatkuvuutta maassamme [kuvio 13.]. Loviisalaisista vaateen allekirjoittaa useampi kuin joka toinen (53%). Ilmeisen solidaarisia asiassa ovat myös toisen ydinvoimalakunnan Eurajoen asukkaat (55% puoltaa).