2.3.2. Väestöryhmittäiset erot tietolähteissä

Koska arviointien vaihteluun ei sisälly suurta dramatiikkaa, väestöryhmittäisten erojen pääpiirteitä tarkastellaan pelkistävästi riippuvuuslukujen avulla. Sukupuolen yhteys jää kokonaisuutena verraten vaisuksi. Seminaarien ja muiden yleisötilaisuuksien sekä massamedian merkitys korostuu havaittavasti naisten tiedetiedon lähteinä. Miehet puolestaan perustavat tietouttaan suhteellisesti enemmän tieteen saavutuksia esitteleviin aikakauslehtiin, tietoverkkoihin sekä tieteelliseen ja ammattikirjallisuuteen (kuvio 14a.).

Iän yhteydessä nousee esille lähinnä tietoverkkojen asema tiedonvälittäjänä. Nuoret nojaavat näkyvästi internetiin (kuvio 14b.). Koulutustaso korreloi positiivisesti kaikkien lähteiden käyttöön. Korkean koulutukseen liittyy ymmärrettävästi koulutuksen ja työn myötä saatu tietous sekä ammattikirjallisuus. Myös tietoverkkojen merkitys tietolähteenä korostuu selkeästi koulutustason kohotessa (kuvio 14c.).

Kansalaisia jakavana - ja kaiketi viestinnälliseltä merkitykseltään kasvavana - mediana tietoverkot ansaitsevat yhden täydentävän spesifioinnin. Eriytettäessä naisten ja miesten sitä koskevat arviot koulutustason mukaan päädytään sangen selviin ja systemaattisiin eroihin. Opisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon sekä korkeakoulututkinnon suorittaneista miehistä puolet (51%) mainitsee verkon tietolähteekseen (kuvio 15.). Tätäkin korkeampia arvoja saadaan kun lisäksi ikä huomioidaan tarkastelussa: nuorimmista (18-25 -vuotiaista) vähintään ylioppilastutkinnon suorittaneista miehistä valtaenemmistö (73%) ilmoittaa netin lähteekseen (ei kuviossa).

Kun tietolähteiden merkitystä tarkastellaan tieteeseen kohdistuvan yleisen kiinnostuksen (edellä kuvatuista kiinnostusmuuttujista rakennettu indikaattori) mukaan, havaitaan selkeitä riippuvuuksia. Erot eivät kuitenkaan tuo esille sanottavaa selektiivisyyttä, vaan pikemminkin kertovat että tieteestä kiinnostuneet imevät tiedetietoa kaikista lähteistä ahnaammin kuin vähemmän kiinnostuneet. Voimakkaimmat erot ilmenevät sellaisten lähteiden kohdalla, joita kiinnostumattomat eivät käytä juuri lainkaan: tieteelliset julkaisut ja tieteellinen kirjallisuus, tieteen saavutuksia käsittelevät aikakauslehdet sekä ammatti- ja tietokirjallisuus (kuvio 16.).

Mikäli vaateliainta lähdettä, tieteellisiä julkaisuja ja kirjallisuutta havainnoidaan lähemmin eri väestötekijöiden valossa, todetaan että lähinnä vain akateemisesti koulutetut tohtivat ilmoittaa sen tiedetietonsa lähteeksi (kuvio 17.).