3.3.2. Väestöryhmittäiset erot odotuksissa

Tieteen kyky ratkaista ongelmia arvioidaan eri väestöryhmissä pääpiirteittäin samanlaiseksi. Erityisen tiedeoptimistisia sen paremmin kuin -pessimistisiäkään ryhmiä ei voida identifioida.

Miesten ja naisten odotuksissa ilmenevät erot ovat lähinnä painotuseroja. Miehet luottavat hieman enemmän tieteen kykyyn ratkaista energia- ja ympäristöongelmia sekä parantaa aineellista elintasoa. Naiset puolestaan ovat toiveikkaampia sairauksien voittamisen suhteen. Kokonaisuutena sukupuolten välillä ei - ehkä hieman vastoin totunnaisia käsityksiä - ole havaittavissa näkyvää tasoeroa 'tiedeoptimismin' asteessa (kuvio 38.).

Arviot eivät myöskään ole kovin ikäsidonnaisia. Nuorten optimismi on - kuten suotavaa onkin - kokonaisuutena havaittavasti vahvempaa kuin vanhempien. Erot paikantuvat lähinnä teknologisiin alueisiin kuten energiakysymyksiin. Ilmastonmuutoksen hallintaan nuoret suhtautuvat keskimääräistä toiveikkaammin (kuvio 39a.).

Koulutustason mukaiset riippuvuudet poikkeavat tässä tarkasteluyhteydessä totutusta sikäli, etteivät ne myönteisty kaikilta osin koulutustason kohotessa. Etenkin tieteen kykyyn estää sotia ja konflikteja koulutetut uskovat kouluttamattomia vähemmän. Kokonaisoptimissaankaan koulutetut eivät ole paljon kouluttamattomia edellä (kuvio 39b.).

Tieteen seuraaminen korreloi kannanottoihin paljolti samalla tavoin kuin koulutustaso (ei kuviota). Luottamus tieteeseen instituutiona (ks. luku 3.1.1.) myönteistää odotuksia, mutta ei mitenkään mekaanisesti kaikkia asioita koskien. Kuten koulutuksella, joihinkin tekijöihin luottamuksella on jopa käänteinen yhteys, ts. tieteeseen luottavat ovat pessimistisempiä tieteen mahdollisuuksia koskevissa arvioissaan kuin ei-luottavat (kuvio 40.).

Mikäli arviointeja tarkastellaan esimerkinomaisesti myös muiden väestötekijöiden valossa, voidaan todeta että 'varmimmin onnistuvaan' asiaan, vaikeiden sairauksien voittamiseen, suhtaudutaan toiveikkaasti läpi koko väestön. Epäuskoa ei esiinny missään väestöryhmässä (kuvio 41.).

Vaateliaammaksi koettu tehtävä, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, sen sijaan askarruttaa näkyvästi kaikkia ryhmiä. Jo mainittujen iän mukaisten erojen ohella huomio kiinnittyy mm. asuinkontekstin mukaisiin eroihin. Sitä että pienissä (maaseutu)kunnissa arviot ovat hieman positiivisempia kuin suurissa kaupungeissa, ei tule tulkita osoitukseksi vahvemmasta uskosta tieteen mahdollisuuksiin; muun tutkimustiedon valossa kyse on pikemminkin siitä että ympäristöhuolen aste on niissä vähäisempi (kuvio 42.).