|
Kuten edellä, myös tältä osin erot aiemman mittauksen tuloksiin jäävät suhteellisen vähäisiksi. Arvioitavan asian luonne ja vertailun aikajänne huomioon ottaen syvällisiä muutoksia ei ehkä ole perusteltua odottaakaan. Täysin yhdenmukaiseksi tietolähteiden kuva ei kuitenkaan muodostu. Merkittävin muutos koskee internetin ja tietoverkkojen asemaa. Ne tietolähteekseen nimeävien osuus on kasvanut kolmen vuoden aikana seitsemän prosenttiyksikköä (37%:sta 44%:iin). Myös tieteelliset julkaisut mainitaan hieman aiempaa useammin. Massamedian (sanomalehdet, televisio ja radio) merkitys on - vaikkakin edelleen ylivertainen - pikemminkin heikentynyt kuin vahvistunut. Samansuuntainen, astetta merkittävämpi ero havaitaan yleisaikakauslehtien osalla. Tieteen saavutuksia esittelevien aikakauslehtien (kuten Tiede) asema on säilynyt ennallaan (kuvio 9.). Internetin merkityksen kasvua lähemmin tarkasteltaessa todetaan, ettei kyseessä ole mikään aineistoon liittyvä, satunnaisvaihtelusta tms. aiheutuva tilastollinen 'pomppo'. Ero aiempaan tulee esille systemaattisena kaikkien väestöryhmien arvioissa. Netin tärkeys on noussut niin miesten kuin naisten, niin nuorten kuin vanhojen kuin erilaisen koulutuksen omaavienkin keskuudessa (kuvio 10.). Tulosta tulkittaessa tulee huomata, että vastaukset heijastanevat tilannetta - tietoverkkojen käytön yleistymistä - yleisemminkin kuin vain tiedetiedon hankinnan näkökulmasta. Toisaalta moni on varmaankin pannut merkille, että netti tarjoaa nykyisellään vaikkapa kokonaisia opinnäytteitä niitä tarvitseville. Huomattakoon samalla, että internet ei välttämättä kaikilta osin ole itsenäinen lähde: keskeisellä sijalla verkossa ovat muiden medioiden (kuten erilaisten lehtien ja tv-kanavien) sivustot. Netin nousu on paikallaan liittää myös edellä esitettyyn. Vaikka tietotekniikka tieteenalana (arviointikohde 'tietokoneet, internet, tietotekniikan kehitys', ks. luku 2.2.2.) on menettänyt kiinnostavuuttaan, on se praktisena välineenä vahvistanut asemaansa.
|
