|
Sukupuolen yhteys tietolähteiden käyttöön ei ole kovin voimakas. Seminaarien ja muiden yleisötilaisuuksien sekä yleisaikakauslehtien merkitys korostuu havaittavasti naisten tiedetiedon lähteinä. Miehet puolestaan perustavat tietouttaan suhteellisesti enemmän tieteen saavutuksia esitteleviin aikakauslehtiin. Tietoverkkojen sekä tieteellisen ja ammattikirjallisuuden osalla ero on samansuuntainen. Iän yhteydessä selvimmin esille nousee tietoverkkojen asema. Nuoret nojaavat näkyvästi internetiin. Myös oman työn ja koulutuksen kuten myös ammatti- ja tietokirjallisuuden merkitys korostuu keskimääräistä enemmän nuoremmilla ikäryhmillä (mikä selittynee pitkälti ikä- ja koulutusrakenteen sidoksisuudella). Koulutustaso korreloi positiivisesti useimpien lähteiden käyttöön. Korkeaan koulutukseen liittyy ymmärrettävästi opiskelun ja työn myötä saatu tietous sekä ammattikirjallisuus. Myös tietoverkkojen merkitys korostuu selkeästi koulutustason kohotessa. Tiedetiedon 'peruslähteiden' kuten sanomalehtien ja television kohdalla ero keskimääräisyyteen jää vähäiseksi (kuvio 11.). Kun tietolähteiden merkitystä tarkastellaan tieteeseen kohdistuvan yleisen kiinnostuksen (edellä kuvatuista kiinnostusmuuttujista rakennettu indikaattori) mukaan, havaitaan selkeitä riippuvuuksia. Erot eivät kuitenkaan tuo esille sanottavaa selektiivisyyttä, vaan pikemminkin kertovat että tieteestä kiinnostuneet imevät tiedetietoa kaikista lähteistä ahnaammin kuin vähemmän kiinnostuneet. Koska internet on viestinnälliseltä merkitykseltään vahvistunut - ja kaikesta päätellen edelleen vahvistuva - media, se ansaitsee vielä lähemmän tarkastelun. Arviointien väestöryhmittäinen erittely tuo voimakkaina esille paitsi jo mainitut iän ja koulutustason mukaiset riippuvuudet, myös useita muita taloudellis-sosiaaliseen asemaan ja väestötekijöihin kytkeytyviä riippuvuuksia. Nykyiselläänkin tietoverkkojen käyttö on täten voimakkaasti väestöä jakava ja yhteiskuntaryhmiä 'eriarvoistava' tekijä (kuvio 12.).
|
