2.4.1. Tieteenharjoittajien tunnistaminen

Tutkimuksessa luodattiin myös tieteestä tiedottamisen responssia - mitä tiedetiedon seuraamisesta on jäänyt mieleen¹. 'Tietämystestissä' tiedusteltiin suomalaisten tieteenharjoittajien nimiä. Avovastauksellinen kysymys oli kaksiosainen. Ensin kansalaisilta kysyttiin, että mikäli heidän tulisi nimetä yksi nykyisin toimiva merkittävä suomalainen tieteenharjoittaja, kenet he nimeäisivät sellaiseksi. Toisena tehtävänä oli nimetä tällainen henkilö mennyt aika huomioon ottaen.

Jos kohta kysymyksiin reagoitiin hieman passiivisesti - omaehtoisuutta edellyttävät kannanilmaukset ovat aina tiukemmassa kuin valinta annetuista vaihtoehdoista - , tulokseksi saatiin mittava joukko nimiä. Nykyisin toimivan tieteenharjoittajan osasi/halusi nimetä runsas kolmannes (37%). Historian mukaantulo helpotti tehtävää merkittävästi: useampi kuin joka toinen (52%) esitti jonkun henkilön (kuvio 13.).

Tulosten tulkinta on jossain määrin problemaattista. Lukujen alhaisuus ei ehkä kuitenkaan oikeuta päätelmiin kansalaisten tietämättömyydestä. Empaattiselle tulkintatavalle voidaan löytää useammankinlaisia perusteita. Nimeämistehtävä on hankala mm. siksi, etteivät tieteen edustajat yleensä ole näkyviä julkisuuden henkilöitä (media ei hehkuta päivittäin että 'tutkija N.N. on koko harjoituskauden osoittanut oivaa tuloskuntoa, jäämme jännityksellä odottamaan hänen suoritustaan kansainvälisillä areenoilla' tms.). Tähän liittyen on huomioitava tutkimustyön tiimiluonne. Esille tulevat lähinnä tutkijaryhmät ja tutkimusyksiköt, eivät niinkään yksittäiset henkilöt.

Myös muita syitä voidaan löytää, mutta niitä ei käydä erittelemään tässä. Sen sijaan on paikallaan tarkastella 'nimeämiskyvyn' vaihtelua väestön eri osaryhmissä. Tämä osoittautuu etenkin ensimmäisen tehtävän (nykyisin toimivan tieteenharjoittajan nimeäminen) kohdalla sangen suureksi. Erot paikantuvat ennen muuta, niin suoraan kuin välillisestikin, koulutustasoon. Kun vähiten koulutetuista jonkin nimen ilmoittaa vain noin joka kahdeksas (12%), akateemisista sen tekee kolme neljästä (76%, kuvio 14.).

Koulutusaloittain korkeimmalle yltävät humanistit. Sukupuolen mukainen ero jää vähäiseksi, joskin naisilta nimeämistehtävä sujuu hieman helpommin kuin miehiltä. Keskimääräistä selvästi korkeampia lukuja saadaan lisäksi mm. toimihenkilöammateissa toimivilta sekä suurten kaupunkien ja Uudenmaan asukkailta. Nuorimman ikäryhmän tulokset jäävät (häpeällisen) heikoiksi.

Esitetyille nimille on ominaista yhtäältä suuri hajonta, toisaalta voimakas kasautuminen. Tällä tarkoitetaan sitä että eri henkilöitä esitetään lukumääräisesti paljon (yhteensä 126 henkilöä), mutta vain harvat saavat osakseen useampia mainintoja; ja edelleen, näistä harvoista osalle kasautuu suuri määrä mainintoja.

Selvästi useimmin mainituksi henkilöksi nousee Leena Palotie (118 mainintaa). Kakkossijan saa Linus Torvalds (40). Vaikka maailmanmaineeseen kohonnut meganörtti ei ehkä tiedeyhteisön kaikkien kriteerien mukaan kuulukaan joukkoon, saa hän kansalaisilta ilmeistä tunnustusta. Kolmanneksi kipuaa Esko Valtaoja (15). Muita useimmin mainittuja (vähintään viisi mainintaa saaneita) nimiä ovat Kari Cantell, Osmo A. Wiio, Lea Pulkkinen, Helena Ranta ja Heikki Ylikangas (kuvio 15.).

Ryhtymättä ruotimaan tuloksia yksityiskohtaisemmin joitakin täsmentäviä huomioita niistä on tarpeen esittää. Suuri enemmistö (noin kolme neljäsosaa) Palotien maininneista on naisia. Torvaldsia puolestaan tarjoilevat useammin miehet. Myös Valtaojan esittävistä enemmistö on miehiä.

Toinen nimeämistehtävä - merkittävän tieteenharjoittajan nimeäminen historia huomioon ottaen - tuottaa vielä yksi-ilmeisemmän tuloksen. Näin siksi, että ainoa nobel-palkittu tutkijamme A. I. Virtanen kerää yksin yli puolet maininnoista (313 mainintaa). Toisen sijan saavuttaa Arvo Ylppö (64). Kolmanneksi kohoaa G. H. von Wright (33). Tämän jälkeen nimet hajoavat jo enemmän (kuvio 16.). Kaikkiaan vastauksissa mainittiin 56 eri henkilön nimet (sekä joukko hylättyjä nimiä Galileista Pelle Pelottomaan).

Tarkennuksena perustulokseen todettakoon että Virtanen nousee ylivertaisesti esille niin miesten kuin naistenkin keskuudessa. Ylpön mainitseminen on näkyvästi yleisempää naisten keskuudessa. Samaa pätee pitkälti von Wrightiin.

_________________________________________________

¹Vaikka erilaiset tietotestit ovat survey-tutkimuksissa monin tavoin kyseenalaisia (eivätkä ne sovi kyselymenetelmään senkään vertaa kuin käyntihaastatteluihin - vastauksia voidaan periaatteessa sorvata koko suvun ja sanakirjojen voimin jne.), mukaan otettiin yksi luonteeltaan tietotyyppinen kysymysosio. Yhtäältä pyrkimyksenä oli keventää yleissävyltään totista tiedustelua.