Luottamuksessa ilmenevästä vaihtelusta voidaan yleisenä huomiona todeta, ettei se ole kovin voimakasta. Monia toimijoita koskevat tulokset ovat suhteellisen yhdenmukaisia läpi koko väestön. Myös tiedettä koskevat luottamusmittarit ovat yleisilmeeltään verraten konsistentteja.

Tämä käy ilmi mm. sukupuolen mukaisesta tarkastelusta. Naisten ja miesten suhtautumiserot ovat korostuseroja, eivät yhteiskunnallisen orientaation eroja. Siltä osin kuin eroavuuksia ilmenee, ne ovat paljolti totunnaisten käsitysten suuntaisia (naiset luottavat hieman enemmän kansalaisjärjestöihin, miehet yrityksiin jne.). Tiedettä koskevista mittareista havaitaan, että luottamus Suomen Akatemiaan sekä yliopistoihin ja korkeakouluihin on hieman laajempaa naisten kuin miesten keskuudessa.

Iän mukaiset riippuvuudet jäävät niinikään verrattain vaisuiksi. Tieteen osalla ne paikantuvat lähinnä yliopistoihin ja korkeakouluihin, joita koskeva luottamus kasvaa havaittavasti nuoruuden suuntaan. Akatemian ja VTTn osalla riippuvuus on pikemminkin käänteinen. Ilmiötä selittää kuitenkin nuorempien ikäryhmien vaikeus määritellä kantaansa; epäluottamuksesta näidenkään ryhmien kannoissa ei ole kyse.

Koulutus sen sijaan synnyttää luottamuslukuihin liikettä. Kaikkien tiedeorganisaatioiden luvut kohentuvat näkyvästi koulutustason kohotessa. Mikäli koulutus dikotomisoidaan matalaksi (vähemmän kuin opistoasteen koulutus) ja korkeaksi (vähintään opistoasteen koulutus), todetaan suhtautumiserot suuriksi (esimerkiksi korkeakouluihin luottavien osuus kasvaa 58%:sta 80%iin, kuvio 20.).

Asuinkontekstin mukaan tarkasteltuna luottamus tieteeseen on vankinta suurissa kaupungeissa. Erot eivät kuitenkaan ole kaikkien mittareiden osalla kovin suuria ja ne selittyvät pitkälti koulutustason kautta. Kun tarkastelu laajennetaan myös muihin taustamuuttujiin ja käytetään esimerkkinä Suomen Akatemiaa, saadaan kokonaiskuva tieteeseen kohdistuvan luottamuksen vaihtelusta. Jo mainittujen riippuvuuksien lisäksi esille nousevat mm. ammattiaseman ja koulutusalan mukaiset erot (kuvio 21.).

VTTtä koskeva vastaava väestöprofiili piirtyy astetta harmonisemmaksi ja myös epätietoisuutta ilmaisevat 'vaikea sanoa' -osuudet pienenevät. Luotetuin tieteen toimija (vertailussa mukana olevista nimetyistä toimijoista) herättää kansalaisissa lähinnä vain yhdensuuntaisia mielikuvia (kuvio 22.).

t