Vertailu vuoden 2001 tuloksiin tuo esille vain vähäisiä eroja. Tieteen mahti ja mahdollisuudet mielletään käytännössä entisenlaisiksi. Joskaan toiveikkuus ei ole kokonaisuutena kasvanut, tulosvertailu ei myöskään ilmennä tasonlaskua, so. sitä että tieteen kykyyn ratkaista ongelmia suhtauduttaisiin aiempaa skeptisemmin.

Hieman aiempaa optimistisemmiksi osoittautuvat arviot, jotka koskevat ravinnontuotantoa ja nälän poistamista maailmasta sekä sairauksien voittamista1. Sama pätee tieteen kykyyn lisätä henkistä hyvinvointia/onnellisuutta. Asiaa ei arvioida nyt aivan yhtä pessimistisesti kuin kolme vuotta sitten (kuvio 31a.).

Vähäistä epäilyksen kasvua puolestaan indikoivat mittarit, joissa arvioitavana ovat rauhan edistäminen ja sotien/kriisien estäminen sekä työelämän ja työolojen ja -turvallisuuden parantaminen. Ensin mainittua muutosta voi pitää ymmärrettävänä ajatellen maailmantilanteen muutosta tutkimusajankohtien välillä. Sotien estämisessä ei ole edetty, vaan pommien ryskeestä on tullut pysyvää päivittäistä uutisainesta. Asialla voi nähdä yhtymäkohdan siihen että myös demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisen osalla arviot ovat oireellisesti aiempaa epäilevämpiä.

Mikäli suhtautumismuutosten suuntaa ja suuruutta kuvataan pelkistävästi keskiarvojen erotuksina, niistä piirtyvä 'propelli' jää ohueksi. Kysymyssarjan osalla ilmenevä kokonaismuutos on vähäisempi kuin vastaavissa tarkasteluissa edellä. Stabiiliuden syynä lienee ainakin osaksi arviointitehtävän abstrakti ja 'maailmojasyleilevä' luonne (kuvio 31b.; työttömyys ei sisältynyt arviointikohteena aiempaan mittaukseen, joten sen osalta ei ole vertailutietoa).

_________________________________________________

¹Kysymyksessä suluissa mainittuihin esimerkkisairauksiin tehtiin vähäinen muutos. SARSin sijalla aiemmassa tutkimuksessa oli ajankohdan keskustelun mukaisesti BSE. Muutoksen ei ole perusteltua ajatella vaikuttaneen merkittävästi vastaajien reaktioihin.