Tieteen kyky ratkaista ongelmia arvioidaan eri väestöryhmissä pääpiirteittäin samanlaiseksi. Erityisen tiedeoptimistisia sen paremmin kuin -pessimistisiäkään ryhmiä ei voida identifioida.

Miesten ja naisten odotuksissa ilmenevät erot ovat lähinnä painotuseroja. Miehet luottavat hieman enemmän tieteen kykyyn ratkaista energia- ja ympäristöongelmia sekä parantaa aineellista elintasoa. Naiset puolestaan ovat toiveikkaampia sairauksien voittamisen suhteen. Kokonaisuutena sukupuolten välillä ei - ehkä hieman vastoin totunnaisia käsityksiä - ole havaittavissa näkyvää tasoeroa 'tiedeoptimismin' asteessa.

Arviot eivät myöskään ole kovin ikäsidonnaisia. Nuorten optimismi on silti - kuten suotavaa onkin - kokonaisuutena jonkin verran vahvempaa kuin vanhempien. Selvimmät tämänsuuntaiset ero ilmenevät mm. arvioitaessa tieteen kykyä ratkaista energiakysymyksiä sekä tuottaa aineellista vaurautta.

Koulutustason mukaiset riippuvuudet poikkeavat tässä tarkasteluyhteydessä totutusta sikäli, etteivät ne myönteisty kaikilta osin koulutustason kohotessa. Mm. tieteen kykyyn lisätä elämän turvallisuutta, lisätä onnellisuutta ja estää sotia/konflikteja koulutetut uskovat kouluttamattomia vähemmän. Kokonaisoptimismissaankaan koulutetut eivät juuri ole kouluttamattomia edellä (kuvio 32.; kuten edellä, koulutuksen katkaisukohtana on käytetty opistoasteen koulutusta).

Mikäli arviointeja tarkastellaan esimerkinomaisesti myös muiden väestötekijöiden valossa, voidaan todeta että 'varmimmin onnistuvaan' asiaan, sairauksien voittamiseen suhtaudutaan sangen toiveikkaasti läpi koko väestön. Epäuskoa ei esiinny missään ryhmässä.

Jokseenkin täydelliseksi käänteiskuvaksi tästä muodostuu työttömyysongelman ratkaistavuutta koskeva väestöprofiili. Syvä epäusko tieteen mahdollisuuksia kohtaan tulee esille kaikkien kansanosien kannoista ikään kuin yhteisestä sopimuksesta. Talous- ja yhteiskuntatieteilijöitä tragikoomisuutta hipova tulos tuskin tyydyttää. Kannanotot eivät kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että tiedettä pidetään kykenemättömänä keksimään tarvittavia lääkkeitä. Kyse voi olla myös siitä, että niiden käytön tiellä nähdään esteitä - tarjottu tieto pysähtyy poliittisiin bunkkereihin (kuvio 33.).