Käsitykset tieteen kehityksen elämäntavallisista vaikutuksista sivusivat jo kansalaisten arvo-orientaatiota ja maailmankatsomuksellisia näkökohtia. Aineistoon sisältyi myös kaksi näihin asioihin suoraan kohdentuvaa mittaria.

Noin joka neljännen (28%) mielestä 'tieteeseen perustuva maailmankuva ja uskonto eivät ole ristiriidassa keskenään'. Asian kiistäviä on tuntuvasti enemmän, noin kaksi viidestä (42%). Kannanottojen taustalla vaikuttanevat ennen muuta käsitykset evoluutioteorian ja luomiskertomuksen törmäyksestä sekä osin ehkä myös muu biotieteiden ja teologian leikkauspisteissä havaittu hankaus.

Verrattaessa tulosta aiempaan todetaan se jokseenkin entisen kaltaiseksi. Maailmakuvien ristiriitaa ei nähdä ainakaan aiempaa voimakkaammaksi (kuvio 42a.). Kantoja yksityiskohtaisemmin eriteltäessä todetaan, että väitteen kiistävät - ristiriidan maailmankuvien välillä näkevät - useimmin nuorimmat (ja mahdollisesti maallistuneimmat) ikäryhmät. Keskimääräistä vähäisemmäksi vastakohtaisuuden katsovat koulutetuimmat.

Toinen testi koski suoraan tieteen kehitykseen liittyvää arvokonfrontaatiota. Myös se jakaa kansalaisia merkittävästi. Joka kolmannen (33%) mielestä 'uskosta tieteeseen on tullut nykyajan uskonto, joka ohjaa ihmisten arvomaailmaa väärään suuntaan'. Argumentin kiistää yhtä moni (33%). Myös tämän mittarin osalla kriittisyys on pikemminkin vähentynyt kuin kasvanut (kuvio 42b.).

Käsitykseen 'tiedeuskon' arvoja vääristävästä vaikutuksesta yhtyvät hieman keskimääräistä useammin vanhemmat ikäryhmät. Selvästi vähiten asiaa murehtivat koulutetuimmat, johtavassa asemassa olevat, opiskelijat sekä tiedettä aktiivisesti seuraavat (kuvio 43.).