Verrattaessa nyt saatuja tuloksia kolme vuotta aiemmin saatuihin, havaitaan muutokset kokonaisuutena melko vähäisiksi. Myös koko seuranta-aikaa leimaa pitkälle menevä pysyvyys.

Kiinnostavuuttaan kasvattaneeksi ei suoranaisesti voida nimetä mitään aihealuetta. Merkkejä vähäisestä alenemasta sen sijaan nähdään useammankin aiheen kohdalla. Aiemmin järkähtämättömän stabiilina säilynyt tiede koetaan nyt hieman vähemmän kiinnostavaksi kuin aiemmin. Vaikka kiinnostuneiden osuus on edelleen korkea, on se kuusi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisessä tutkimuksessa (osuus on vähentynyt 63 %:sta 57 %:iin). Muutos jakauman toisessa päässä - ei-kiinnostuneiden osuuden kasvu - jää vähäisemmäksi (3 %-yksikköä) [kuvio 3.].

Myös luontoa ja ympäristöä sekä yhteiskunnallisia asioita kohtaan tunnetaan nyt hieman aiempaa vähemmän kiinnostusta. Urheilun osalla signaali on samansuuntainen, joskin jo heikko. Politiikan, talouden, kulttuurin ja viihteen osalla eroissa aiempaan on kyse korkeintaan taustakohinasta (kuten prosenttilukujen pyöristymisistä ja vailla kantaa olevien osuuden muutoksista). Politiikan osalla tämä merkitsee sitä, että sen aiemmin nousevaksi hahmottunut trendi on nyt katkennut.

Vaikka muutoksia ei pidä liioitella - kaikki ovat asiallisesti pieniä - eikä liioin ylitulkita, niille on paikallaan yrittää etsiä selityksiä. Tieteen osalla yhtenä sellaisena voidaan nähdä yhteiskunnan yleinen taustailmapiiri, joka on ollut tutkimusajankohtana osin aiemmasta poikkeava. Joskaan taloussuhdanteiden äkillinen huonontuminen syksyllä 2008 ja sitä seurannut kriisiaikojen odotus ei realisoitunut kansalaismielipiteessä kovinkaan voimakkaana (vaan monet kansalaiset kokivat tilanteen jonkinlaiseksi "leikkilamaksi"), se oletettavasti hillitsi tieteeseenkin liittyvää edistysuskoa.