Erot aiemman mittauksen tuloksiin eivät kokonaisuutena ole suuria. Tietolähteiden kuva näyttää kuitenkin olevan liikkeessä. Tuloksissa on nähtävissä trendinomaista, lähteiden keskinäissuhteeseen liittyvää kehitystä.

Merkittävin muutos koskee internetin ja tietoverkkojen asemaa. Ne tietolähteekseen nimeävien osuus on kasvanut kolmen vuoden aikana yksitoista prosenttiyksikköä (54 %:sta 65 %:iin). Kun otetaan huomioon edellisillä vertailuväleillä todetut samansuuntaiset, käytännössä yhtä suuret siirtymät (+10 %-yksikköä vuodesta 2004 vuoteen 2007 ja +7 %-yksikköä välillä 2001-2004), kokonaismuutos piirtyy jo huomattavan suureksi [kuvio 10.].

Netin nousun merkitys korostuu, kun todetaan ettei minkään muun lähteen merkityksessä ole nähtävissä kasvua. Kokonaisuutena aikasarjakuvaaja kertoo mediakäytön kiikkulautaluonteesta. Mikäli viestimien kokonaiskäyttö ei tiedetiedon hankinnassa lisäänny, on luontevaa ajatella, että toisten kanavien merkityksen kasvu vähentää joidenkin toisten kanavien merkitystä. Netti näyttäisi syöneen eriasteisesti kaikkien muiden kanavien merkitystä.

Menettäjiksi todetaan näin arvioiden mm. viestinnän pääväylät sanomalehdet (-5 %-yksikköä) sekä televisio ja radio (-4). Ensin mainitun osalla myös pitemmän aikavälin kehitys hahmottuu laskevaksi. Myös tietokirjallisuuden trendi muodostuu uusimman tuloksen myötä asteittain alenevaksi. Samansuuntaista hammastusta on alkanut syntyä tieteellisiä julkaisuja ja tieteellistä kirjallisuutta koskeviin kuvaajiin.

Yleisötapahtumat, seminaarit ja luennot eivät niin ikään yllä aiempaan arvoonsa. Suhteellisen stabiileina (uusin arvo on lähellä koko seuranta-ajan keskimääräistä arvoa) ovat säilyneet yleisaikakauslehdet sekä tieteen saavutuksia esittelevät aikakauslehdet (kuten Tiede).

Internetin merkityksen nyt mitattua kasvua lähemmin tarkasteltaessa todetaan, ettei kyseessä ole satunnaisvaihtelusta tai aineistojen väestörakenne-eroista aiheutuva tilastollinen heilahdus. Ero aiempaan tulee esille systemaattisena kaikkien väestöryhmien arvioissa. Netin tärkeys on noussut niin miesten kuin naisten, niin nuorten kuin vanhojen kuin erilaisen koulutuksen omaavienkin keskuudessa. Sama systematiikka ilmeni rikkumattomana myös aikaväleillä 2001-2004 ja 2004-2007 mitatuissa muutoksissa. Vähäistä "kauneusvirhettä" poikkeuksellisen harmonisessa aikasarjassa on esiintynyt ainoastaan alimpien koulutustasoryhmien osalla [kuvio 11.].