Muutokset henkilöiden nimeämisessä

Seuranta-aineiston avulla voidaan tehdä päätelmiä myös kansalaisten käsitysten muuttumisesta. Koska kyseisenkaltainen henkilönimillä operoiva "julkkispörssi" ei ehkä ole tieteen ominta aluetta, vertailu aiempaan esitetään vain karkean yleispiirteisesti. Sekunnin sadasosiin perustuva yksilöiden paremmuuden punninta saa jäädä urheilun yksinoikeudeksi.

Yksityiskohtaisen muutosanalyysin tarvetta hillitsee myös se, että tulokset ovat ydinsanomaltaan pitkälti samanlaiset kuin edeltävissä mittauksissa. Listojen kärkisijat valtaavat henkilöt ovat pysyneet suureksi osaksi samoina. Kansalaisten kyky/halu nimetä henkilöitä todetaan nyt hieman aiempaa heikommaksi kuin edellisessä tutkimuksessa, mutta jokseenkin samanlaiseksi kuin sitä edeltävissä. Tämä tosin koskee vain ensimmäistä arviointitehtävää [kuvio 18.].

Perusrakenteestaan huolimatta nimilistat eivät ole pysyneet muuttumattomina. Kummaltakin voidaan löytää niin nousijoita kuin laskijoitakin. Tämä luonnollisesti korostuu nyt, kun asetelmaa rekonstruoivat muutkin kuin tavanomaiset tieteen julkisuuteen liittyvät tekijät. Mekaanisesti laskien suurin muutos (ymmärrettävästi) on Palotien aiemmin valtaisan äänimäärän (242 mainintaa vuonna 2007) putoaminen kolmannekseensa, jo mainittuun "vain" 83 mainintaan.

Huomionarvoisin siirtymä nykyisin toimivien tieteenharjoittajien rankkauksessa on Valtaojan nousu toiselle sijalle ohi Torvaldsin. Joskin Valtaojan kurssi on aiemminkin ollut kohoava (viimeksi 22 mainintaa, kuusi vuotta sitten 15), hänen äänissään nyt ilmenevä lisäys (26) on merkittävän suuri. Torvaldsin maininneiden määrä on pysynyt lähes ennallaan (viimeksi 27)1.

Suhteellisesti suurimman loikan on silti tehnyt Enqvist, joka on ponnahtanut edellisen tutkimuksen jälkisijoilta neljännelle sijalle (ennen 2 mainintaa, nyt 10). Muut yli viiden maininnan ryhmään kuuluvat ovat jo asemissaan vanhoja, Himanen ja Hanski jopa tarkasti aiemmilla äänimäärillään.

Neljän ja kolmen äänen sarjoissa nähdään niin ikään nousujohteisuutta. Hemminki (4) on listalla kokonaan uusi (edellisessä mittauksessa 1 maininta, jolla ei päässyt listalle), samoin kolme ääntä saaneet Holmström, Keltikangas-Järvinen, Niiniluoto, Pessa ja Tamminen.

Kaksi mainintaa keränneitä on jo siinä määrin lukuisasti, ettei ryhmää ole mielekästä eritellä muutosnäkökulmasta. Kyseiseen joukkoon pääsy on myös kovin riippuvaista satunnaisuudesta (ero yhden maininnan saaneisiin, joiden nimiä ei dokumentoida raportissa, on vähäinen). Todettakoon kuitenkin, että kriteerin täyttäviä (etenkin kaksi tai kolme mainintaa saaneita), löydetään nyt merkittävästi aiempaa enemmän (tuloskuvaaja on korkeampi kuin edellisessä tutkimuksessa). Tämä selittynee sillä, että moni joutui etsimään ykkösvaihtoehdolleen Leena Palotielle korvaajan.

Toisensuuntaista muutosta - kurssien laskua - kuten viimekertaiselta listalta kokonaan pois pudonneiden identifiointiakaan ei esitetä raportissa. Tällaisia henkilöitä on siinä määrin vähän, että tarkastelu muodostuisi osoittelevaksi ja tietyllä tavalla tosi-tv -henkiseksi. Asiasta kiinnostuneet voivat hankkia tiedon aiempaa raporttia apuna käyttäen.

Toisen nimeämistehtävän - merkittävä tieteenharjoittaja historia huomioon ottaen - tuloskuvaaja on elänyt enemmän. Virtasen aiemmin täysin ylivoimainen ykkössija (viimeksi 404 mainintaa) on kutistunut olennaisesti. Listan uusi nimi Palotie on liki puolittanut Virtasen maininneiden määrän. Myös Ylpön äänet ovat vähentyneet lähes puoleen (ennen 88) samalla, kun hänen sijoituksensa on pudonnut kolmanneksi.

Edellisessä mittauksessa kolmanneksi sijoittunut von Wright saa niin ikään aiempaa vähemmän mainintoja (aiemmin 15, nyt 6). Nevanlinna ja Agricola ovat pysynee käytännössä entisissä asemissaan. Kokonaan uusi listalla on Granit (7, ennen 1), nobelisti jonka suomalaisuudesta tosin käytäneen ikuista kiistaa. Yksityiskohtana kirjattakoon vielä Väisälöiden vähentyneen viime mittauksesta merkittävästi - rintamavastuuta kantaa nyt yksin Yrjö (3) muiden veljesten jäädessä vaille mainintoja.

_________________________________________________

1 Henkilöiden 'äänimäärien' suora vertailu ei ole aivan korrektia, koska tutkimusaineistot eivät ole vastaajamääriltään yhtä suuria. Toisaalta prosentuaalisenkin vertailun tiellä on tiettyjä analyysiteknisiä esteitä (ylipäätään jonkin henkilön nimeävien osuuksissa on eroja mikä vaikuttaa myös kantalukuihin ja lisäksi osa vastaajista on ilmoittanut useampia henkilöitä, jotka on otettu kaikki tarkastelun piiriin). Myös aiemmat tulokset on raportoitu konkreettisina mainintojen lukumäärinä.