Tieteen kyky ratkaista ongelmia arvioidaan eri väestöryhmissä pääpiirteittäin samanlaiseksi. Erityisen tiedeoptimistisia sen paremmin kuin -pessimistisiäkään ryhmiä ei voida identifioida.

Miesten ja naisten odotuksissa ilmenevät erot ovat lähinnä painotuseroja. Miehet luottavat hieman enemmän tieteen kykyyn ratkaista energia- ja ympäristöongelmia. Naiset puolestaan ovat havaittavasti toiveikkaampia sairauksien voittamisen suhteen. Myös mm. demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevissa arvioissaan naiset ovat vähemmän skeptisiä kuin miehet. Kokonaisuutena sukupuolten välillä ei - ehkä vastoin totunnaisia käsityksiä - ole havaittavissa näkyvää tasoeroa tiedeoptimismin asteessa [kuvio 35.].

Arviot eivät myöskään ole kovin ikäsidonnaisia. Nuorten optimismi on silti - kuten suotavaa onkin - kokonaisuutena vahvempaa kuin vanhempien. Selvimmät tämänsuuntaiset erot ilmenevät mm. arvioitaessa tieteen kykyä ratkaista energiakysymyksiä, hillitä ympäristön saastumista ja ilmastonmuutosta sekä parantaa elämän turvallisuutta.

Koulutustason mukaiset riippuvuudet poikkeavat tässä tarkasteluyhteydessä tavanomaisesta sikäli, etteivät arviot myönteisty kaikilta osin koulutustason kohotessa. Mm. tieteen kykyyn lisätä onnellisuutta ja estää sotia/konflikteja korkeasti koulutetut uskovat kouluttamattomia vähemmän. Kokonaisoptimismissaankaan koulutetut eivät juuri ole kouluttamattomia edellä.

Mikäli arviointeja tarkastellaan esimerkinomaisesti myös muiden väestötekijöiden valossa, voidaan todeta että varmimmin onnistuvaan asiaan, sairauksien voittamiseen suhtaudutaan sangen toiveikkaasti läpi koko väestön. Epäuskoa ei esiinny missään ryhmässä. Jokseenkin yksi-ilmeinen kuvaaja piirtyy myös mm. eliniän pidentämistä koskevista kannoista. Myös mahdottomimpien asioiden kuten työttömyyden poistamisen ja sotien estämisen osalla väestöprofiilit muodostuvat melko monotonisiksi.

Koska tieteen kykyjä koskevissa näkemyksissä on yhtäältä kyse tieteeseen kohdistuvasta luottamuksesta, on paikallaan kurkistaa myös näiden tekijöiden keskinäiseen yhteyteen. Luottamus tieteeseen instituutiona (ks. luku 3.1.1.) myönteistää odotuksia selvästi, mutta ei aivan aukottomasti. Joidenkin asioiden kohdalla yhteys jää verraten heikoksi tai kerrassaan hyytyy. Tieteen mahdollisuuksiin estää sotia ja kriisejä eivät tieteeseen vahvimmin luottavatkaan jaksa uskoa [kuvio 36.].