1.2. Tutkimusaineisto ja raportointitapa

Raportin tulokset perustuvat 971 henkilön antamiin vastauksiin. Aineisto kerättiin kirjallisena kyselynä postitse 17.05. - 21.08.2013 välisenä aikana. Kyselyn kohdejoukkona oli koko maan (pl. Ahvenanmaa) 18-70 -vuotias väestö. Kohdehenkilöt poimittiin satunnaisesti väestötietojärjestelmästä Väestörekisterikeskuksen (VRK) luvalla.

Tulosten vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi mittaus toteutettiin samoin metodisin perusratkaisuin kuin tutkimussarjan aiemmat osat. Tiedonkeruussa sovellettiin viime mittauskerran tapaan menettelyä, jossa resurssien käytön painopistettä siirrettiin vastausten "karhunnasta" kohti suurempaa brutto-otosta. Taustalla on kansalaisten vastausaktiivisuuden jo pitkään jatkunut, kaikkien tiedonkeruumenetelmien osalla ilmenevä aleneminen. Korkeiden vastausprosenttien saavuttaminen keskimääräisväestöön kohdistetuissa kyselyissä – edes asia-aiheisissa ja/tai akateemisin referenssein varustetuissa – ei ole nykyisin mahdollista. Etenkin uusintalähetyskierrosten vaste jää heikoksi.

Brutto-otoskokoa eli aineistonkeruussa käytettävissä olleiden henkilöyksiköiden kokonaismäärää kasvatettiin aiemmasta tuhannella (aiemmin 5000, nyt 6000; jonkinasteinen kohdejoukon kasvatus on toteutettu jokaisella tutkimuskerralla). Koska tavoitteeksi asetettua 1000 vastaajan aineistokokoa ei saavutettu yhdellä postituskierroksella (joka tuotti 909 analyysikelpoista lomaketta), tiedonkeruuta täydennettiin 1000 henkilölle osoitetulla karhukierroksella (lähetysajankohta 19.7., tuotto 62 vastausta). Sovelletusta tekniikasta johtuen – koska vastauksia ei systemaattisesti karhuttu – aineistolle ei määritetä vastausaktiivisuutta kuvaavaa prosenttilukua1. Nyt kerätty aineisto on kooltaan hieman pienempi kuin sarjan edellisessä mittauksessa (1031 henkilöä vuonna 2010), mutta lähellä sarjan kaikkien aineistojen keskimääräistä kokoa.

Jos kohta tulosta voidaan pitää jokseenkin tavanomaisena (kuvatulla menettelyllä saavutetuksi), vastausaktiivisuuteen vaikutti kansalaisten yleisen passiivisuuden ohella myös muita tekijöitä. Tällaisia ovat otannan luonne (koko henkikirjoitetusta väestöstä tehty rajaamaton poiminta, jossa läheskään kaikki eivät ole tavoitettavissa tai vastaamiskykyisiä) sekä kyselyn aihepiiri ja laajuus. Osaltaan tulokseen on vaikuttanut myös tutkimuksen suorittamisajankohta. Vaikka vuodenajoittaiset erot eivät nykyisin ole välttämättä suuria, kyselyn ajoittuminen suureksi osaksi kesäaikaan ei ole omiaan vahvistamaan vastaamista.

Reagointien vaimeudesta huolimatta aineisto on sisäiseltä rakenteeltaan edustava. Keskeisten demografisten, sosiaalisten ja alueellisten tekijöiden osalta se edustaa keskimääräisväestöä verrattain hyvin. Kuten kyselyaineistoissa yleensä, koulutusrakennejakaumat painottuvat hieman korkean koulutuksen suuntaan, ts. kato on havaittavasti suurempi vähän koulutettujen keskuudessa. Asuinkontekstin osalla havaitaan vähäistä suurten kaupunkien yliedustusta. Survey-aineistoja nykyisin yleisimmin vaivaava ongelma, ikärakenteen vinoutuminen vanhuuden suuntaan, kyettiin tälläkin kertaa välttämään lähes kokonaan. Tähän vaikuttaa yhtäältä Tiedebarometrin teema, joka ei ole nuorille aivan yhtä "evvk" kuin kyselyjen aihepiirit yleensä. Aiemman käytännön mukaisesti aineiston analyysissä ei ole käytetty painokertoimia.

Tulosten luottamusväli eli ns. virhemarginaali on koko aineiston tasolla jakauman muodosta (saadun prosenttiluvun suuruudesta) riippuen 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Osaryhmittäisissä tuloksissa marginaali on suurempi, ryhmäkoosta riippuen.

Raportissa verbalisoidaan ja visualisoidaan tutkimuksen päätuloksia. Graafisten kuvioiden osuus on suuri, koska tutkittavat asiat ovat konkreettisia ja kuviot pitkälti itseselitteisiä. Kaikkea lukujen taakse kätkeytyvää ei pyritä kirjoittamaan auki, koska se tekisi esityksestä luotaantyöntävän laajan. Raportin lopussa esitetään kaikkien taustamuuttujien suorat jakaumat, joista käy ilmi aineiston analyysissä käytettyjen vastaajaryhmien koot (liite 2.).

Tutkimuksen on toteuttanut Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Vastaavana tutkijana ja raportin laatijana on toiminut Pentti Kiljunen. Kuten aiemmat, myös tämänkertainen tutkimusaineisto luovutetaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD, Tampereen yliopisto). Tietoarkisto luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Arkiston käyttötilastojen mukaan tutkimussarjan aiempiin datoihin on kohdistunut merkittävää ulkopuolista kiinnostusta (tähän mennessä 16 käyttölupahakemusta joitten pohjalta yksittäisten aineistojen luovutuksia jatkokäyttöön on ollut yhteensä 40; käyttäjien edustamat yliopistot ovat ulottuneet Oulusta Oxfordiin).

_______________________________________________

 

1Tutkimuksessa sovellettu periaate on sama kuin tiedotusjulkisuutta hallitsevissa puhelin- ja nettikyselyissä. Myös niissä tavoitellaan suureen otantaan (joka on yleensä moninkertainen lopulliseen vastaajajoukkoon nähden) perustuen ennen muuta vastauksia, ei vastausprosenttia. Vakiintuneena käytäntönä niissä kuten perinteisissä (jo vahvasti vähentyneissä) käyntihaastatteluissakin on, ettei tietoja vastaajien tavoittamisesta (kontaktinottoyritysten määrä suhteessa saatuihin vastauksiin) dokumentoida.

Kansalaisten kasvavasta passiivisuudesta on muodostumassa vähitellen ongelma, jota vastaan on vaikea taistella. Siltä ei mielipidetutkimuksia pelasta edes voimakkaasti yleistymässä oleva internet-paneelien käyttö. Myös niillä kerätyissä aineistoissa todellinen vastausaktiivisuus on alhainen. Näin siksi, että panelistiksi ryhtyminen on jo itsessään vahvasti selektiivinen prosessi. Vain harvat haluavat kyseiseen 'mielipideautomaattina' toimimistehtävään ryhtyä ja ryhtyneistäkin käytännön kyselytilanteissa tavoitetaan usein vain suhteellisen pieni osa. Passiivisuusongelman ja siihen reagoinnin kehitystä voi kuvata vaikkapa kömpelöllä analogialla kalastukseen: kun saalista ei saada virvelillä, kalastetaan verkoilla; kun nekään eivät tuota tarpeeksi, siirrytään nuottaan ja edelleen trooliin – vain syvyyspommit ovat pian kokeilematta.

Palautettakoon mieliin Tiedebarometreihin vastaamisessa aiemmin tapahtunut asteittainen alenema. Aktiivisuus heikentyi tutkimuskerrasta toiseen, mitä kompensoitiin brutto-otantaa vähittäin suurentamalla. Kansalaisten liki vasteettoman (ellei sellaiseksi lueta ärtyneitä yhteydenottoja) vastauskehotuksilla stressaamisen sijasta aineistot on katsottu paremmaksi hankkia laajempaa 'vapaaehtoisten' joukkoa hyväksi käyttäen.