Raportin tulokset perustuvat 1056 henkilön antamiin vastauksiin. Aineisto kerättiin kirjallisena kyselynä postitse 31.05. - 08.08.2016 välisenä aikana. Kyselyn kohdejoukkona oli koko maan (pl. Ahvenanmaa) 18-70 -vuotias väestö. Kohdehenkilöt poimittiin satunnaisesti väestötietojärjestelmästä Väestörekisterikeskuksen (VRK) luvalla.

Tulosten vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi mittaus toteutettiin samoin metodisin perusratkaisuin kuin tutkimussarjan aiemmat osat. Tiedonkeruussa sovellettiin viime mittauskertojen tapaan menettelyä, jossa resurssien käytön painopistettä oli siirretty vastausten "karhunnasta" kohti suurempaa brutto-otosta. Taustalla on kansalaisten vastausaktiivisuuden jo pitkään jatkunut, kaikkien tiedonkeruumenetelmien osalla ilmenevä aleneminen. Korkeiden vastausprosenttien saavuttaminen keskimääräisväestöön kohdistetuissa kyselyissä - edes asia-aiheisissa ja/tai akateemisin referenssein varustetuissa - ei ole nykyisin mahdollista. Etenkin muistutus- ja uusintalähetyskierrosten vaste jää heikoksi.

Brutto-otoskokoa eli aineistonkeruussa käytettävissä olleiden henkilöyksiköiden kokonaismäärää kasvatettiin aiemmasta tuhannella (aiemmin 6000, nyt 7000; jonkinasteinen kohdejoukon kasvatus on toteutettu jokaisella tutkimuskerralla). Näin menetellen tavoitteeksi asetettu 1000 vastaajan aineistokoko saavutettiin yhdellä postituskierroksella. Sovelletusta tekniikasta johtuen - koska vastauksia ei systemaattisesti karhuttu - aineistolle ei määritetä vastausaktiivisuutta kuvaavaa prosenttilukua1. Nyt kerätty aineisto on kooltaan hieman suurempi kuin sarjan edellisessä mittauksessa (971 henkilöä vuonna 2013), mutta lähellä sarjan kaikkien aineistojen keskimääräistä kokoa.

Jos kohta tulosta voidaan pitää jokseenkin tavanomaisena kuvatulla menettelyllä saavutetuksi, vastausaktiivisuuteen vaikutti kansalaisten yleisen passiivisuuden ohella myös muita tekijöitä. Tällaisia ovat otannan luonne (koko henkikirjoitetusta väestöstä tehty rajaamaton poiminta, jossa läheskään kaikki eivät ole tavoitettavissa tai vastaamiskykyisiä) sekä kyselyn aihepiiri ja laajuus. Osaltaan tulokseen on vaikuttanut myös tutkimuksen suorittamisajankohta. Vaikka vuodenajoittaiset erot eivät nykyisin ole välttämättä suuria, kyselyn ajoittuminen kesäaikaan ei ole omiaan vahvistamaan vastaamista. Muiden tutkimusteknisten tekijöiden tavoin keruuaika oli vakioitu aiempia mittauskertoja vastaavaksi.

Reagointien vaimeudesta huolimatta aineisto on sisäiseltä rakenteeltaan kattava. Keskeisten demografisten, sosiaalisten ja alueellisten tekijöiden osalta se edustaa keskimääräisväestöä siinä määrin hyvin, että sen perusteella voidaan tehdä päätelmiä kansalaismielipiteestä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Sukupuoliedustavuudessa havaitaan jonkin verran naisten yliedustusta. Koulutusrakennejakaumat eivät erityisesti vinoudu - mitä voisi pitää kyselyn aihepiiristä aiheutuvana vaarana - korkean koulutuksen suuntaan. Asuinkontekstin osalla havaitaan aiempaan tapaan pitkälle menevää vastaavuutta niin alueellisen sijainnin kuin kuntakoonkin osalta.

Survey-aineistoja yleisimmin vaivaava ongelma, ikärakenteen vinoutuminen vanhuuden suuntaan, kyettiin tälläkin kertaa pitkälti välttämään. Tähän vaikuttaa yhtäältä Tiedebarometrin teema, joka ei ole nuorille aivan yhtä "evvk" kuin kyselyjen aihepiirit yleensä. Nuorimpien vastaajien suhteellinen osuus on silti hieman pienempi ja vanhimpien suurempi kuin edellisessä mittauksessa. Aiemman käytännön mukaisesti aineiston analyysissä ei ole käytetty painokertoimia. Kansan ääni kuuluu täten tuloksissa autenttisena.

Tulosten luottamusväli eli ns. virhemarginaali on koko aineiston tasolla jakauman muodosta (saadun prosenttiluvun suuruudesta) riippuen 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Osaryhmittäisissä tuloksissa marginaali on suurempi, ryhmäkoosta riippuen.

Raportissa verbalisoidaan ja visualisoidaan tutkimuksen päätuloksia. Graafisten kuvioiden osuus on suuri, koska tutkittavat asiat ovat konkreettisia ja kuviot pitkälti itseselitteisiä. Kaikkea lukujen taakse kätkeytyvää ei pyritä kirjoittamaan auki, koska se tekisi esityksestä luotaantyöntävän laajan. Raportin lopussa esitetään kaikkien taustamuuttujien suorat jakaumat, joista käy ilmi aineiston analyysissä käytettyjen vastaajaryhmien koot (liite 2.).

Tutkimuksen on toteuttanut Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Vastaavana tutkijana ja raportin laatijana on toiminut Pentti Kiljunen. Kuten aiemmat, myös tämänkertainen tutkimusaineisto luovutetaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD, Tampereen yliopisto). Tietoarkisto luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Arkiston käyttötilastojen mukaan tutkimussarjan aiempiin datoihin on kohdistunut merkittävää ulkopuolista kiinnostusta (tähän mennessä 29 käyttölupahakemusta joitten pohjalta yksittäisten aineistojen luovutuksia jatkokäyttöön on ollut yhteensä 50; käyttäjien edustamat yliopistot ovat ulottuneet Oulusta Oxfordiin ja Omahasta [Nebraskan yliopisto] Princetoniin).

_______________________________________________