Edelliseen tutkimukseen sisältynyt laaja ilmastonmuutosta, sen torjuntaan tähtäävää Kioton ilmastosopimusta ja päästökauppaa koskeva kysymyssarja toi esille ennen muuta kansalaisten aihealuetta koskevan epätietoisuuden. Siltä osin kuin mielipiteissä voitiin havaita jäsentymistä, päällimmäiseksi nousi jonkinlainen 'periaatteessa hyvä, mutta' -kanta. Kysymykseen siitä onko päästökauppa maallemme eduksi vai haitaksi, tulokset eivät antaneet suoranaisesti minkäänlaista vastausta.

Nyt kun uudesta järjestelmästä on saatu jo hieman kokemusta, tilanne ei ole olennaisesti toinen. Laajan epätietoisuuden ohella kannanottoja leimaa skeptinen perussävy. Päästökaupan ongelmiin viittaava väite 'Vaikka EUn piirissä käynnistyneellä päästökaupalla on sinänsä hyvät tavoitteet, siitä aiheutuu Suomelle suuria ongelmia' saa osakseen merkittävästi enemmän puoltajia (45%) kuin kieltäjiä (13%). Koska kysymysmuoto on uusi, vertailua aiempaan ei voida suorittaa [kuvio 18a.]. Väestöryhmittäisessä tarkastelussa huomio kiinnittyy - kuten aiemmissakin päästökauppaa koskevissa kannanotoissa - voimakkaisiin iän mukaisiin eroihin. Nuoret ikäryhmät ja opiskelijat eivät näe päästökauppaa yhtä kielteisessä valossa kuin vanhemmat (ei kuviossa).

Miltei totaaliseen 'pihallaoloon' päädytään kun arvioitavana on päästökaupan pitkän aikavälin hyödyt. Teesi 'Ajan myötä Suomi hyötyy päästökaupasta paitsi ympäristöllisesti, myös taloudellisesti' jää käytännössä vaille responssia. Vailla kantaa on kolme viidestä (61%) Tulos on sikäli ymmärrettävä, että kyseessä on varmastikin asia, jota kukaan ei voine 'tietämällä tietää'. Jakauma ei kuitenkaan paljasta edes periaatteellisen tason uskoa (halukkuutta uskoa) päästökauppajärjestelmän mielekkyyteen, mikä on mittarin ensisijainen tarkoitus [kuvio 18b.].

'Tietämättömän' kansan puolustukseksi on lisäksi todettava, että vailla kantaa oleminen on paitsi inhimillistä, myös rehellistä ja rationaalista. Näin etenkin kun otetaan huomioon kuinka uudesta, monimutkaisesta ja hankalasti miellettävästä asiakokonaisuudesta on kyse. Kannanmuodostusta ei liioin edesauta asiasta julkisuudessa tarjotun informaation ristiriitaisuus. Päästökauppaa koskevia näkemyksiä tarkastellaan myös jäljempänä sähkömarkkinoihin suhtautumisen yhteydessä (luku 7.2.).