3.4.2. Ympäristömerkittyä sähköä koskevat luonnehdinnat

Ekosähköön suhtautumista luodattiin myös laajalla ns. attribuuttitekniikkaan perustuvalla kysymyspatterilla. Siinä vastaajien tuli arvioida kahdeksaatoista ominaisuutta erikseen sen mukaan, kuinka hyvin tai huonosti ne vastaavat heidän henkilökohtaista käsitystään tai mielikuvaansa ympäristömerkitystä sähköstä. Määreet olivat luonteeltaan argumentoivia ja luotasivat käsityksiä niin ekosähkön olemuksesta ja funktioista kuin mahdollisista laajemmistakin yhteiskunnallisista seurausvaikutuksista.

3.4.2.1. Yleiskuva luonnehdinnoista

Tuloskokonaisuudesta hahmottuu verraten selväsanainen ekosähkön puolustuspuhe. Vastauksista välittyvä ekosähkön profiili on paljolti kuin luonnonsuojeluliikkeen - tai ekosähköä markkinoivan kauppaliikkeen - laatima. Näin voidaan sanoa ainakin ominaisuuksien keskinäisen järjestyksen perusteella: kaikki kärkeen kipuavat luonnehdinnat ovat ekosähkön kannalta positiivisia ja tyveen jäävät negatiivisia [kuvio 72.].

Parhaiten ekosähköä kuvaaviksi määreiksi kohoavat 'parantaa Suomen mainetta ympäristöystävällisenä maana' (78% ilmoittaa vastaavan omaa käsitystään erittäin tai melko hyvin), 'luo edellytyksiä kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiselle' (69%) 'auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä' (69%), 'saa energiayhtiöt ottamaan ympäristöarvot nykyistä enemmän huomioon' (70%) sekä 'edistää tuotekehitystä ja investointeja uusiutuviin energianlähteisiin' (69%).

Yhteistä näille määreille on se, että ne viittaavat ekosähkön erilaisiin hyötyihin. Hyötyjänä niissä on ennen muuta ympäristö. Kaikkein laajimmin allekirjoitetussa määreessä kyse on samalla eräänlaisesta kansallisesta imagohyödystä. Hyötyaspektin korostamista ei kuitenkaan ole katsottava pelkäksi hymistelyksi, sillä siihen liittyy myös ilmeinen vaikuttamisaspekti. Ekosähkö mielletään yhtäältä kuluttajien vallan ja vaikuttamisen välineeksi.

Paitsi energiayhtiöiden toimintapolitiikkaan ('saa ottamaan ympäristöarvot nykyistä enemmän huomioon') vaikuttamisen nähdään ulottuvan energiapolitiikkaan yleisemminkin. Merkittävän monille ekosähkö on 'askel kohti suunnanmuutosta maamme energiapolitiikassa' (60% allekirjoittaa, 31% ei). Astetta rankempi määre 'kansalaisten keino vaikuttaa suoraan energiaratkaisuihin' allekirjoitetaan niinikään verrattain usein (53%/39%).

Ekosähkön perimmäistä olemusta koskevat luonnehdinnat paaluttavat asian paljolti paikoilleen. Ekosähkö on ennen muuta 'ympäristötietoisen kuluttajan vastuullinen valinta' (66%/25%). Vastakkainen määre 'haihattelua, herättää kiinnostusta korkeintaan pienryhmissä' herättää kiinnostusta lähinnä vain pienryhmissä (27%/63%).

'Paljolti pelkkä markkinointitemppu' ekosähkö on jo useammille (48%/41%). Vielä useammille (55%/35%) se on 'sähköyhtiöiden keino saada lisähintaa samasta vanhasta sähköstään'. Kyseisiä tuloksia tulkittaessa tulee huomata että niissä kritiikki kohdentuu pikemminkin ekosähköllä bisnestä tekeviin kuin itse ideaan.

Ekosähkön tulevaa menestystä arvioidaan varovaisen myönteisesti. Määre 'saa ajan myötä suuren suosion sähkönkuluttajien keskuudessa' kerää kuitenkin enemmän puoltoa kuin kieltoa (50%/36%). Markkinaehtoisesti ekosähkön ei kuitenkaan juuri uskota menestyvän - 'vaatii valtion tukea pärjätäkseen markkinoilla' (57%/27%). Ilmeisesti tätä tukea ajatellaan myös tulevan koska melko monet (55%/32%) otaksuvat että tuote 'muodostuu ajan myötä myös taloudellisesti edulliseksi'.

Ekosähköön huonoiten sopiviksi katsotut määreet ovat myös paljonpuhuvia. Käsitys 'muodostuu rasitteeksi maamme kansainväliselle kilpailukyvylle' saa mukaansa vain muutamia (17%/67%). Yhtä epätodeksi koetaan luonnehdinta 'estää energiayhtiöitä toimimasta tehokkaasti ja taloudellisesti' (17%/68%). Myös siihen että ekosähkö 'heikentää energiavaltaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä' suhtaudutaan enemmän kuin epäilevästi (24%/55%).

3.4.2.2. Väestöryhmittäiset näkemyserot

Kuten useissa tarkasteluyhteyksissä edellä, sukupuoli osoittautuu systemaattiseksi kannanottojen erottelijaksi. Naiset liittävät ekosähköön miehiä useammin erilaisia positiivisia karakterisointeja ja odotuksia. Erot ovat kuitenkin lähinnä vain korostuseroja, suoranaista sukupuolten toisinajattelua ne eivät ilmennä. Tietyistä ekosähkön ympäristöllisistä hyödyistä kuten kasvihuonekaasujen vähentymisestä miehet ja naiset ovat varsin samanmielisiä [kuvio 73.].

Muidenkaan taustatekijöiden mukainen näkemysvaihtelu ei muodostu kovin shokeeraavaksi. Siltä osin kuin eroja esiintyy ne ovat paljolti jo tutuksi tullutta logiikkaa noudattavia. Ekosähköä haihatteluna pitäviä havaitaan keskimääräistä enemmän paitsi miesten, myös vanhempien ikäryhmien, eläkeläisten, työttömien sekä pienkunnissa asuvien keskuudessa. Heikoimmin määre vetoaa opiskelijoihin [kuvio 74.].

Ekosähköön kätkeytyviä valta- ja vaikuttamisaspekteja tarkasteltaessa viisarit värähtelevät vähän selvemmin. Käsitys, jonka mukaan ekosähkön kysyntä saa energiayhtiöt ottamaan ympäristöarvot paremmin huomioon, on tunnusomainen erityisesti koulutetuimmille [kuvio 75.]. Astetta 'vallankumouksellisempi' näkemystapa, taipumus nähdä ekosähkö kansalaisten keinona vaikuttaa suoraan energiaratkaisuihin taas on selkeän ikäsidonnainen. Nuorimmissa ikäryhmissä se tulee enemmistöisesti allekirjoitetuksi [kuvio 76.].

Käsitys ekosähköstä suuntaviittana kohti kestävää kehitystä on niinikään näkyvän riippuvainen iästä. Vailla kantaa olevien osuuden kasvu iän myötä viittaa kuitenkin myös siihen ettei kestävän kehityksen käsite ole täysin tuttu vanhemmille ikäryhmille. Lämmitysmuodon huomiota herättävä yhteys selittyy luonnollisesti pitkälti eri taustatekijöiden yhdysvaikutuksilla (kaukolämpöä käyttävät ovat kaupunkilaisia ja puulämmittäjät maaseudulla asuvia; [kuvio 77.] ).